EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelma 2021-27, Horisontti Eurooppa

Euroopan komissio julkaisi 7.6.2018 ehdotuksensa EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden uudeksi puiteohjelmaksi vuosille 2021-2027 sekä Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelmaksi vuosille 2021-2025.

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) vastaa puiteohjelmaehdotusta koskevien Suomen kantojen valmistelusta yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Suomen kannan muodostamiseksi TEM on pyytänyt lausuntoa Elinkeinoelämältä uudesta puiteohjelmaehdotuksesta.

Elinkeinoelämän keskusliitto esittää uudesta EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmasta seuraavaa.

Uusi ohjelmaehdotus sisältää monia tärkeitä uudistuksia verrattuna Horisontti2020 -ohjelmaan. Yritysten ja monenkeskisen yhteistyön sekä vaikuttavuuden merkitys korostuvat läpi ohjelman. Seuraavassa keskeiset huomiot ohjelmaluonnoksesta:

Nykyiseen kauteen verrattuna komissio ehdottaa budjettiin noin 15 miljardin euron lisärahoitusta (yhteensä 94 mrd, nykyinen kausi hieman alle 80 mrd).

Rahoituksella on keskeinen rooli yksityisten T&K -investointien lisäämiseksi pitkän aikavälin tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Ehdotuksen kunnianhimoa tulisikin vielä nostaa. EU:n kasvun ja kilpailukyvyn näkökulmasta kokonaisbudjetin tulisi olla vähintään 120 miljardia asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ehdotetun ohjelman rakenne on kannatettava

On tärkeää ymmärtää elinkeinoelämän/yritysten keskeinen rooli innovaatiotoiminnassa ja sen tulee näkyä myös lopullisessa rahoitusrakenteessa. Yhteiskunnallisiin haasteisiin ja teollisuuden kilpailukykyyn keskittyvälle osalle (pilari II) komissio ehdottaa 54 prosenttia kokonaisbudjetista. Tätä osuutta olisi tulisi neuvotteluprosessin aikana kasvattaa 60 prosenttiin.

EU:n tasolla on keskityttävä tukemaan erityisesti suuren riskin ja radikaalien innovaatioiden tukemista. Yhteistyön merkitystä tulee edelleen korostaa: merkittävän vaikutuksen aikaansaamiseksi seuraavalla ohjelmakaudella rahoitusta tarvitaan erityisesti yhteiskehittämiseen, yritysten ekosysteemeihin ja kasvuohjelmiin, joissa ovat mukana yritysten lisäksi yliopistot, tutkimusorganisaatiot, kaupungit ja lainsäätäjät.

Ohjelman temaattiset painopisteet ovat hyvät

Tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäyttöä yritysten kanssa tulee edistää. On hyvä huomioida, että tutkimusinfrastruktuurit ovat toiminnaltaan ja kokoluokaltaan selkeästi eurooppalaista lisäarvoa tuottavia kokonaisuuksia.

Toisen pilarin temaattiset TKI-painoisteet ovat jatkoa edellisistä ohjelmista hieman uudella tavalla ryhmiteltynä. Tämä tuo kaivattua jatkuvuutta. Lukumäärällisesti ei niitä pidä lisätä. Esimerkiksi pilari II jakautuu viiteen teemaan ja yhdeksään alakohtaan. Tiukempi jaottelu ei ole tarkoituksenmukaista, sillä jo nyt monet niistä ovat jonkin verran päällekkäisiä ja toisiaan läpileikkaavia.

Kaikkiaan pilari III toimintojen tulee olla vahvassa kytköksessä pilari II projektien kanssa. Kolmannen pilarin innovaationeuvosto EIC:n toimintaa tulee arvioida asetettujen tavoitteiden kautta vuosittain.

Tutkimuksen hyödyntämiseen ja innovaatioihin suunnatut toimet kaipaavat parempaa pk-sektorin huomioimista

Yleisellä tasolla toimet ovat oikean suuntaiset ja kattavat. On tärkeää, että EU:n tasolla keskitytään tukemaan erityisesti suuren riskin ja radikaalien innovaatioiden tukemista. Vähäisemmän kehittämisen julkisen tuen tulee tapahtua pääasiallisesti kansallisista ja EU:n rakennerahastovaroista.

Pilari I infrastruktuureissa tulisi korostaa yhteishankintojen mahdollisuutta julkisen ja yksityisen yhteishankintana. Erityisesti pk-yritykselle riskin jakaminen esim. uusien teknologioihin investointien näkökulmasta on elintärkeää.

Nykyisessä ohjelmassa on pk-yrityksille oma instrumentti, joka on toiminut varsin menestyksekkäästi. Nyt vastaava rakenne puuttuu ja sellainen olisi hyvä saada rakenteeseen mukaan. Tällä rakenteella varmistettaisiin pk-sektorin aktiivinen osallistuminen ja huomioitaisiin myös pienten yritysten erityiskysymykset ja ominaispiirteet.

Missiolähtöisyyden on perustuttava ensisijaisesti yhteiskehittämisen periaatteille ja missiot eivät voi olla ristiriidassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.

Missioiden budjettia ei ole korvamerkitty. On tärkeää, että jokainen pilari osallistuu ja varautuu missio-osuuteen. Aihealueita ei voida valita montaa. Missioiden tulisi pyrkiä tuomaan ratkaisuja mm. hiilineutraalin yhteiskunnan, kiertotalouden ja kestävien energiaratkaisujen toteuttamiseksi.

Ydinenergia-alan tutkimus on tärkeää sekä alan oman kehittämisen kannalta että sen keskeisiin EU-politiikan linjauksiin ja tavoitteisiin liittyvien yhteyksien vuoksi. Ydinalan tutkimus- ja koulutusohjelmasisältöön EK:lla ei ole lisättävää. EK pitää tärkeänä, että ohjelma tukee Euroopan teollisuuden ja tutkimuksen kilpailukyvyn parantamista sekä vahvistaa unionin tieteellistä ja teknologista perustaa. Ohjelman tulee edistää eurooppalaista huippuosaamista ja sen tulee synnyttää aitoa eurooppalaista lisäarvoa.

On kannatettavaa, että avoimen tieteen ja datan vaatimus on uuden Horisontti -ohjelman ytimessä. Avoimen tiedon käytäntöjä tulee ottaa aiempaa laajemmin käyttöön. Samalla on kyettävä ratkomaan asiaan liittyviä juridisia, eettisiä, liiketoiminnallisia, rahoituksellisia, teknisiä ja koulutuksellisia kysymyksiä.

Avoimen tieteen ja datan periaatteiden edistäminen ei kuitenkaan saa tapahtua yritysten IP:n kustannuksella. Innovaatioiden suojaaminen patenteilla on ehdoton edellytys eurooppalaisen elinkeinoelämän menestykselle eikä innovaatioiden suojaaminen saa olla esteenä myöskään yritysten T&K rahoituksen saamiselle.

Ohjelmaehdotukseen perustuvan kansainvälisen yhteistyön pitää tukea Euroopan tavoitteita teollisuuden kilpailukykyyn, tuottavuuteen ja EU:n vetovoimaan liittyen.

Esityksen tavoitteet hallinnon ja toimeenpanon yksinkertaistamiseen on kannatettavat. Ehdotetuissa uusissa kumppanuusmuotojen käynnistämisessä ja painottamisessa tulee hyödyntää saatuja kokemuksia aiemmista vastaavista EU-tason toimista. Yksityisten ja julkisten tutkimustahojen yhteistyön jatkuva kehittäminen on tärkeää. Toimiviksi koetut ja hyviä tuloksia tuoneet yhteistyömallit tulee olla kumppanuuksien kehittämisen perustana.

Korkeakoulujen osalta avustukset ovat käytännössä ainoa mahdollinen rahoitusmuoto ja edellytys niiden osallistumiselle puiteohjelmiin. Lainoja TKI-toiminnan rahoitusvälineenä voidaan jossain määrin hyödyntää yritysvetoisissa, lähellä markkinoita olevissa hankkeissa ja ratkaisuissa.

Riskipitoisiin, monenkeskisiin ja radikaaleihin T&K-hankkeisiin avustukset toimivat parhaiten. Selkeästi määritellyissä ja mitattavissa haasteissa ja kehitysohjelmissa palkintomallin kokeilut ja käyttäminen on kannatettavaa. On keskeistä, että yritykset löytävät rahoituksen mielekkäänä mahdollisuutena ja toisaalta rahoitus tukee Eurooppalaisia päämääriä tuottavuuden ja kilpailukyvyn suhteen.

Komission ehdotuksen mukaisesti TKI-toiminnan korkean laadun ja vaikuttavuuden on jatkossakin oltava EU:n TKI-ohjelmien rahoituksen keskeiset kriteerit. Kriteereihin ei ole lisättävää.

Puiteohjelman ja muiden EU:n rahoitusohjelmien välille on haettu synergioita jo pitkään. Tätä työtä tulee jatkaa. Erityisesti missioissa tulisi hyödyntää eri rahoitusohjelmien mahdollisuudet ja synergiat. Tällä lisättäisiin vaikuttavuutta ja samansuuntaisuutta eri ohjelmiin. Yhteistyö ei saa kuitenkaan liudentaa Horisontti-hankkeiden valintakriteerejä.

Lisätietoja

Kommentit

Kommentoi