Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle valtion työttömyysetuuksien osoittamien määrärahojen käytön jatkamisesta palkkatuen ja starttirahan rahoittamiseen

Lakiluonnoksen mukaan määräaikaista lakia palkkatuen ja starttirahan rahoittamista työttömyysetuuksien rahoittamiseen osoitettavilla määrärahoilla jatkettaisiin vuoden 2020 loppuun saakka.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää lakiluonnosta epätarkoituksenmukaisena ja katsoo, että palkkatuki ja starttiraha tulee rahoittaa jatkossa pysyvän lain mukaisesti talousarvion työllisyyden hoitoon tarkoitetuilla määrärahoilla (talousarvion momentti 32.30.51).

EK:n näkemyksen mukaan määräaikaisen lain mukainen rahoitusmenettely tarkoittaa asiallisesti eduskunnan budjettivallan kaventamista. Vuoden 2018 talousarviossa määrärahan käytölle ei ole säädetty enimmäistasoa. Maan hallitus ottaisi itselleen eduskunnalle kuuluvaa päätäntävaltaa siirtämällä palkkatuen ja starttirahan rahoituksen arviomäärärahasta rahoitettavaksi.

Mitään muuta työllisyyden edistämisen keinoa ei rahoiteta vastaavalla tavalla. Eduskunnan tulee voida päättää, kuinka paljon palkkatukeen ja starttirahaan voidaan enintään käyttää rahaa. Veronmaksajien piikki ei voi olla auki.

Palkkatukeen ja starttirahaan voidaan varata määrärahaa riittävästi varsinaisessa talousarviossa ja tarvittaessa lisätalousarvioilla. Näin menetellään myös muissa vastaavissa menoissa, jos käy ilmi, että määrärahoja on syytä lisätä.

Määräaikaisella rahoitusmallilla kierretään valtiontalouden kehystä, kun palkkatuen ja starttirahan rahoitus siirretään kehykseen kuuluvista menoista kehyksen ulkopuolisiin menoihin. Kehyksen kiertäminen lienee ollut mallin alkuperäinen tarkoituskin. Jos kehys osoittautuu liian ahtaaksi, tarkoituksenmukaisempaa on muuttaa kehystä esitetyn menettelyn sijasta.

Määrärahan siirtäminen kehyksen ulkopuolelle perustuu siihen, ettei toteutuvien menojen suuruus ole kiinni hallituksen tai eduskunnan päätöksistä, vaan esimerkiksi työttömyyden muutoksista aiheutuvista etuusmenomuutoksista. Palkkatuessa ja starttirahassa ei ole kyse tästä, sillä palkkatukeen ja starttirahaan ei ole samanlaista oikeutta kuin esimerkiksi työttömyyspäivärahaan.

Palkkatuen ja starttirahan saajan näkökulmasta ja tuen vaikuttavuuden kannalta on samantekevää, miltä talousarvion menomomentilta rahat tulevat.

Lakiluonnoksessa todetaan, että työttömyysetuuksien rahoittamiseen osoitettuja varoja käytetään palkkatukeen ja starttirahaan myös maakuntauudistuksen voimaan tultua. EK:n käsityksen mukaan linjaus tarkoittaa sitä, että maakunnille annettaisiin oikeus käyttää valtion talousarvion arviomäärärahaa palkkatuen ja starttirahan rahoittamiseen. EK:n mielestä tätä ei pidä mahdollistaa.

Luonnoksessa todetaan myös, että palkkatukeen ja starttirahaan liittyviä säännöksiä ja niiden rahoitusta on tarkoitus arvioida ennen maakuntauudistuksen voimaantuloa ja arvioinnin tueksi on käynnissä selvitys palkkatuen vaikuttavuudesta. EK pitää huonona valmisteluna sitä, että määräaikaista lakia valmistellaan jatkettavaksi ilman, että sen toimivuutta on luotettavasti arvioitu. Valmistelun puutteellisuutta kuvaa myös se, että lakiluonnoksessa viitataan tekeillä olevaan valtioneuvoston tutkimushankkeeseen, vaikka se on jo valmistunut.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto
Työelämä

Ilkka Oksala
Johtaja

Lisätietoja:

Kommentit

Kommentoi