Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n lausuntoa laatimastaan luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Laki määrittäisi ulkomailta Suomeen tai Suomesta ulkomaille muuttavan henkilön oikeuden asumisperusteiseen sosiaaliturvaan. Laki korvaisi nykyisen lain asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta eli niin sanotun soveltamisalalain. EK on osallistunut lainvalmisteluun osana laajaa työryhmää.

Soveltamisalalaki tuli voimaan 1.1.1994, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin. EU:n sisäisen liikkuvuuden edistäminen sekä kolmansista maista tulevien työntekijöiden oikeuksia määrittävien maahanmuuttodirektiivien toimeenpano ovat monimutkaistaneet lainsäädäntöä huomattavasti.

Esityksen tavoitteena on selkeyttää lainsäädäntöä ja tasapainottaa oikeuksia ja velvollisuuksia sekä yksinkertaistaa hallinnollisia menettelyitä. Muutosten keskeinen sisältö on, että henkilön asemaa arvioitaisiin ensisijaisesti työskentelyedellytyksen kautta. Suurimmat muutokset ovat niin sanotusta neljän kuukauden säännöstä luopuminen Suomen sosiaaliturvan piiriin pääsemisen ehtona, tilapäisen ulkomailla oleskelun enimmäisajan lyhentäminen vuodesta kuuteen kuukauteen sekä lähetettynä työntekijänä, tutkijana tai opiskelijana ulkomailla oleskelun enimmäisajan lyhentäminen kymmenestä viiteen vuoteen.

EK pitää perusteltuna esityksen tavoitetta tarkastella liikkuvan henkilön oikeutta sosiaaliturvaan korostetusti työskentelyn ja etuuksien rahoitukseen osallistumisen perusteella. Tilapäisen oleskelun enimmäiskeston rajaaminen on perusteltua. Vuoden enimmäiskesto on kansainvälisessä vertailussa pitkä ja muutos vastaa nykytilaa paremmin etuuksien tarkoitusta tukea asumista Suomessa.

Suomesta ulkomaille lähetettävien työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä asema on turvattu. Työnantaja vakuuttaa heidät säännönmukaisesti yksityisellä vakuutuksella. Kun verovelvollisuus Suomeen lakkaa yleensä kolmen vuoden ulkomailla oleskelun jälkeen, ei nykyinen kymmenen vuoden suoja-aika ulkomailla ole perusteltu.

Neljän kuukauden säännöstä luopuminen on mahdollista muiden työntekoa ja rahoitukseen osallistumista korostavien muutosten yhteydessä.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto
Työelämä

Ilkka Oksala
Johtaja

Lisätietoja:

Kommentit

Kommentoi