Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kevasta annetun lain muuttamisesta

Hallituksen esityksessä esitetään Kevasta annetun lain muuttamista laajentamaan Kevan toimintaa työhyvinvointitoimintaan ja lisäämään Kevalle vaatimus omasta riskiarviosta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n mielestä esityksessä on useita ongelmia.

EK:n näkemyksen mukaan yleisenä periaatteena Kevaa koskevassa sääntelyssä tulee olla se, että Kevaa koskee samanlainen sääntely kuin työeläkevakuutusyhtiöitä.

Oma riskiarvio

Työeläkevakuutusyhtiöiltä edellytetään kattavaa omaa riski- ja vakavaraisuusarviota (laki työeläkevakuutusyhtiöistä § 12 k). Vaikka Keva ei ole työeläkevakuutusyhtiö, on perusteltua lisätä Keva-lakiin vastaavat säännökset kuin lakiin työeläkevakuutusyhtiöistä jo nyt on, koska Keva toimeenpanee työeläketurvaa pitkälti samalla tavalla kuin työeläkevakuutusyhtiötkin.

Työeläkeyhtiöiden tulee arvioida kaikkien olennaisten riskien vaikutus eläkelaitoksen toimintaan, myös ne riskit, jotka jäävät vakavaraisuussääntelyn ulkopuolelle. Arvion tulee olla sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Tätä varten yhtiöllä pitää olla menettelyjä, kuten stressitestejä ja herkkyysanalyysejä.

Kevalla ei ole vakavaraisuussääntelyä, vaikka Kevan hallinnoima omaisuus on noin 50 miljardia euroa. Vakuutusyhtiön vakavaraisuudeksi kutsutaan vastuun ylittävää osaa varoista. Kevalla ei ole muodollista vastuuta, joten sen koko rahasto on vakavaraisuutta. Toteutuessaan erilaiset riskit voivat vaikuttaa Kevan varallisuuden määrään ja sitä kautta Kevan perimään eläkemaksuun.

Ei ole perusteltua edellyttää Kevalta suppeampaa riskiarviota kuin työeläkeyhtiöiltä. Siksi Keva-lain 25 a §:ssä tulisi säätää esitettyä laajemmasta, työeläkeyhtiöiltä edellytettyä arviota vastaavasta riski- ja vakavaraisuusarviosta, ei pelkästä riskiarviosta.

Kevan hallintoa koskevat vaatimukset ovat työeläkevakuutusyhtiöitä kevyempiä, niin Kevan toimitusjohtajaa koskien kuin siltä osin, ettei Kevalta vaadita vastuullista vakuutusmatemaatikkoa. Varallisuudella mitaten Keva on moninkertaisesti suurempi kuin pienimmät yksityiset työeläkevakuutusyhtiöt. Kuitenkin kaikkien yksityisten työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoa koskevat koosta riippumatta Kevaa tiukemmat vaatimukset. Tämä asia tulee korjata.

Työkyvyttömyysriskin hallinta

Työkyvyttömyyden aiheuttamat kustannukset ovat merkittäviä yhteiskunnalle ja eläkejärjestelmälle, ja tästä syystä työeläkevakuutusyhtiöillä on työkyvyttömyysriskinhallintatoimintaa. Työkyvyttömyyttä tulee torjua kustannustehokkailla keinoilla, kuten ammatillisella kuntoutuksella ja myös osaltaan työkyvyttömyysriskin hallinnalla.

Työeläkevakuutusyhtiöiden kilpailukeinot ovat rajallisia, mikä on joissain tilanteissa johtanut ylilyönteihin. Yksi tällainen ylilyönti on Finanssivalvonnan raportoinnin mukaan ollut työeläkevakuutusmaksun työkyvyttömyysriskin hallintaosan käyttö liian kevein perustein. Yksityisissä eläkejärjestelmissä asia korjattiin selkeyttämällä Finanssivalvonnan ohjeistusta.

Koska Keva vertautuu työeläkevakuutusyhtiöihin, on luontevaa, että sille sallitaan samanlainen toiminta kuin työeläkeyhtiöille. Tästä ei kuitenkaan ole esityksessä kyse, vaan Kevalle esitetään selvästi työeläkeyhtiöitä laajempia ja vieläpä epäselviä valtuuksia työkyvynhallintaan ja sen kehittämiseen. Huolimatta siitä, että hallituksen esityksessä korostetaan sitä, ettei Keva-lain 2 §:n muutoksella ole tarkoitus muuttaa Kevan palvelutarjontaa, esitetyssä muodossa pykälä sallisi Kevalle irtautumisen sosiaalivakuutuksen toimeenpanosta ja siirtymisen kilpailemaan työhyvinvointitoiminnan ja työterveyspalvelujen alueella hyväksikäyttäen työeläkevaroja. Tätä ei voi pitää perusteltuna.

Näistä syistä EK katsoo, ettei Kevan tehtäviä säätelevää 2 §:ää tule muuttaa esitetyssä muodossa. Mikäli 2 §:ää halutaan täsmentää nykytila säilyttäen, tulee pykälässä esittää nykytilaa vastaava yksityiskohtainen luettelo Kevan työkyvynhallintatoiminnasta.

Valvonta

Kevasta annetun lain 7 §:n mukaan Kevan rahoitustoimintaa ja varojen sijoittamista valvoo Finanssivalvonta. Lain mukaan Finanssivalvonnalla ei ole oikeutta valvoa Kevan hallintoa.

Työeläkelaitoksena Keva rinnastuu työeläkeyhtiöön ja osin myös kilpailee asiakkaista niiden kanssa, joten Kevaa koskeva lainsäädäntö tulisi olla samanlaista kuin työeläkevakuutusyhtiöön kohdistuva lainsäädäntö on. Erityisesti tämä koskee vallitsevaa tilannetta, jossa yhtä työeläkelaitosta ja sen hallintoa valvoo valtiovarainministeriö, kun taas muita laitoksia valvoo Finanssivalvonta.

On erikoista, ettei Finanssivalvonta ole esityksen mukaan toimivaltainen viranomainen valvomassa Kevan työkykytoimintaa. Nyt valvova viranomainen on sama taho, joka pyytää lausuntoa valmistelemastaan hallituksen esityksestä valvottavastaan. Tätä voi pitää hyvän hallinnon periaatteiden vastaisena ja vastaa tilannetta, jonka perusteella Finanssivalvonnan edeltäjä Vakuutusvalvontavirasto erotettiin sosiaali- ja terveysministeriöstä. EK katsoo, että Kevan valvonta tulee siirtää kokonaisuudessaan valtiovarainministeriöltä Finanssivalvonnalle.

Kevaa koskeva maksusääntely

Eduskunnassa on lakiesitys Kevan perimästä eläkemaksusta. EK pitää sitä kilpailuoikeudellisesti ongelmallisena ja katsoo, että asia pitäisi palauttaa uuteen valmisteluun.

Kilpailuoikeudellinen ongelma syntyy siitä, että eräät Kevan jäsenyhteisöt maksaisivat pelkästään työntekijän eläkelain keskimääräistä eläkemaksua ja saisivat silti työntekijöilleen työntekijän eläkelakia (TyEL) paremman työeläketurvan. Tämä asettaisi nämä Kevan jäsenyhteisöt niiden kilpailijoita parempaan asemaan, koska niillä ei olisi mahdollisuutta samaan. Ehdotettu sääntely asettaisi myös Kevan työeläkevakuutusyhtiöitä parempaan kilpailuasemaan, koska työeläkevakuutusyhtiöillä ei ole mahdollisuutta tarjota samaa eläketurvaa samoilla ehdoilla niille työnantajille, joilla on mahdollisuus valita, minkä eläkelain mukaan työntekijöiden työeläketurva järjestetään. EK:n käsityksen mukaan kyse voi olla kielletystä valtiontuesta.

EK korostaa, että ehdotus olisi omiaan aiheuttamaan kilpailuongelmia useilla markkinoilla; yhtäältä työeläkevakuutuspalvelujen markkinoilla, joissa Keva saisi epäreiluja kilpailuetuja yksityisiin kilpailijoihinsa nähden, ja toisaalta kaikilla niillä markkinoilla, joissa Kevan jäsenyhteisöt kilpailevat yksityisten yritysten kanssa. Tällaisia markkinoita voivat olla niin sosiaali- ja terveydenhuollon, ruokapalveluiden, kiinteistöpalveluiden, opetuksen, rakentamisen, konsultoinnin kuin ICT-palvelujen markkinat ja ylipäätään kaikki sellaiset sektorit, joilla kunnat tarjoavat palvelujaan yrityksille tai yksityishenkilöille.

Yhteenveto

EK pitää esitystä puutteellisesti valmisteltuna eikä kannata esityksen hyväksymistä. Hallituksen esitys tulee palauttaa uuteen valmisteluun.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto
Työelämä

Ilkka Oksala
Johtaja

Lisätietoja:

Kommentit

Kommentoi