Lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnos

Opetushallitus on pyytänyt lausuntoa lukion opetussuunnitelman perus­teiden luonnoksesta.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK lausuu kunnioittavasti seuraavaa:

EK pitää erittäin tärkeänä, että lukion ja korkeakoulujen yhteistyötä sekä lukion työelämäyhteyksiä lisätään. Taloustutkimuksen EK:n toi­meksiannosta alkuvuodesta 2019 toteuttaman ammatillisen koulutuksen kyselyn perusteella työllistävistä pk-yrityksistä ainoastaan 26 pro­senttia on tehnyt yhteistyötä lukioiden kanssa. Lukiolain 8 §:n mukai­sen yhteistyön rakentamisessa on siis vielä kehitettävää.

Lukion opetussuunnitelmatyössä on tärkeää vastata tulevaisuuden osaamistarpeisiin . Tulevaisuuden digitalisoituvassa ja kansainvälisty­vässä työelämässä matematiikan, luonnontieteiden ja vieraiden kielten osaamisen merkitys korostuu entisestään, yleissivistystä unohtamatta . Lukiota ja ylioppilastutkintoa koskevaa lainsäädäntöä tulisikin uudistaa nostamalla matematiikka äidinkielen rinnalle osaksi jokaista ylioppilas­ tutkintoa . Opetussuunnitelman perusteissa tulisi vahvistaa opiskelijoi­den yrittäjyysasennetta ja -valmiuksia sekä monipuolisten oppimisym­päristöjen käyttöä. Työelämävalmiuksia parannetaan kehittämällä laaja-alaisia oppimiskokonaisuuksia .

EK toivoo, että perusteiden jatkovalmistelussa kiinnitettäisiin erityistä huomiota seuraaviin asioihin.

  • EK pitää tärkeänä, että opetussuunnitelman laatimisessa kuul­taisiin sidosryhmiä laajasti. Perusteluonnoksessa edellytetään koulutuksen järjestäjältä ainoastaan opiskelijakunnan, opiskeli­joiden ja lukion henkilöstön kuulemista. EK:n näkemyksen mu­kaan koulutuksen järjestäjän tulisi kuulla ennen opetussuunnitel­man hyväksymistä myös ainakin niitä työnantajia, korkeakouluja ja muita oppilaitoksia, joiden kanssa lukio tekee yhteistyötä. Mai­ninta tästä olisi syytä lisätä perusteisiin.
  • Opiskeluympäristöt kappaleeseen olisi EK:n näkemyksen mu­kaan hyvä lisätä maininta myös TET-jaksoista sekä kesätöistä työelämästä ja yrittäjyydestä kokemusta tuovina oppimisympä­ristöinä. Lisäksi osana oppimisympäristöt ja -menetelmät kappa­letta olisi syytä nostaa oppimisanalytiikan hyödyntäminen oppi­misen tukena ja keinona oppimistulosten parantamiseen esille.
  • Yrittäjyyden edistäminen jää perusteluonnoksessa liian vä­häiseksi suhteessa lukiolain 13 §:n sisältöön. EK pitää tärkeänä , että yrittäjyys mainitaan kappaleen 3.6. otsikossa yhdessä kor­keakoulujen, työelämän ja kansainvälisyyden kanssa. Yrittäjyys­ valmiudet on syytä nostaa työelämävalmiuksien rinnalle myös tekstissä (myös alaotsikoksi sivulle 13 ”työelämä- ja yrittäjyys­ valmiudet”).
  • Talousosaaminen on EK:n näkemyksen mukaan syytä nostaa osaksi laaja-alaista osaamista joko seitsemäntenä erillisenä ko­konaisuutena tai osaksi yhteiskunnallista osaamista. Lukiokoulu­tukseen on tärkeää sisällyttää oman talouden hallintaan liittyviä sisältöjä. Talousasioiden perustuntemus luo pohjaa laajemmalle talouden ymmärtämiselle, yrittäjyydelle ja ylivelkaantumisen ehkäisemiselle.