Cleantech – kehitysyhteistyön ja yrittäjyyden yhteinen agenda

Suomalaisilla cleantech-yrityksillä on paljon annettavaa Afrikan kaltaisille nouseville markkinoille, kun siellä ratkotaan energiahuollon, ravinnon riittävyyden ja ilmastonmuutoksen haasteita. Paikan päällä toimivat kansalaisjärjestöt ovat arvokas kumppani, kun yritys hakee ensimmäistä jalansijaa.

Yrittäjyys on avainasemassa, kun köyhyyttä halutaan vähentää luomalla talouskasvua, työpaikkoja ja yhteiskunnan infrastruktuuria. Kehittyvien maiden kanssa tarvitaankin perinteisen avunannon sijaan yhä enemmän elinkeinoyhteistyötä, todettiin EK:n Ympäristöfoorumin syysseminaarissa 10.10.

Cleantechin strategisen ohjelman johtaja Mari Pantsar-Kallio (TEM) korosti kehitys- ja elinkeinopolitiikan yhteistä agendaa.

– Kehityspolitiikan keskeinen tehtävä on luoda kohdemaihin sellainen yhteiskunta, jossa yritykset voivat harjoittaa kestävää, vastuullista liiketoimintaa. Kehityksen, ympäristön ja liiketoiminnan tavoitteet tukevat tällöin toisiaan.

Cleantechissä tämä synergia on erityisen ilmeistä. Suomalainen ympäristöosaaminen voi auttaa kehittyviä maita siirtymään suoraan puhtaampiin prosesseihin ja hyödyntämään luonnonvarojaan kestävästi. Kun vanhaa infrastruktuuria ei ole, voidaan hypätä saastuttavampien teknologioiden yli ja harpata suoraan cleantechin kauteen.

– Jotta suomalainen cleantech-ala nousisi maailman kärkeen, meidän kotimarkkinamme  pitäisi olla cleantechin käytön kärkimaa, minkä lisäksi tarvitaan uusia rahoitusinstrumentteja ja toimintamalleja.  Yksi innovaatio voisi olla ”kotimarkkinoiden” luominen suoraan kohdemarkkinoille, jolloin esim. piensähkötuotantoa voisikin pilotoida paikan päällä.

Kehitysministeri Heidi Hautala tarttui ideaan ja nosti Sambian esille maana, jossa tätä voitaisiin pilotoida. Edessä on Hautalan ja Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin yhteiset vienninedistämismatkat Sambiaan ja muualle Afrikkaan.

Hautala nosti vihreän kasvun yhteiseksi nimittäjäksi, jossa talouskasvua voidaan luoda kestävälle pohjalle ja virheet välttäen. Kauppa ja kehitys kohtaavat myös poliittisella tasolla, Hautala lupasi.

Afrikka on tätä päivää

Globaali talousjärjestelmä on epäjatkuvuuskohdassa, EK:n johtaja Leena Mörttinen muistutti.
– Kehittyneet markkinat hyytyvät. Kaikkein suurin kasvupotentiaali piilee nyt maissa, joiden linkki länsimaiden talouskriisiin on heikoin. Tässä valossa pitäisi katsoa Kiinan ja muiden BRIC-maiden ohi. Tänään on tartuttava Afrikan mahdollisuuksiin. Suomen cleantech-yrityksillä on paljon annettavaa, kun siellä ratkotaan energiahuollon, ravinnon riittävyyden ja ilmastonmuutoksen haasteita.

Markkinapotentiaali on huikea, mutta tulot koostuvat pienistä puroista ja investointien takaisinmaksuajat voivat olla pitkiä. Kehittyvillä markkinoillakin löytyy varallisuutta ja investointeja tärkeinä pidettyihin hankkeisiin. Markkina ei kuitenkaan ole enää pitkään aikaan ollut neitseellinen, vaan kilpailua on paljon.

Järjestöjen kautta paikallistuntemusta

Vähävaraisten base of the pyramid –markkinoiden yhteydessä puhuttiin osallistavista liiketoimintamalleista, jotka kehitetään yhdessä paikallisten osaajien kanssa paikallisiin tarpeisiin ja olosuhteisiin. Tässä järjestöillä on paljon annettavaa. Heillä on pysyvä läsnäolo kohdemaassa ja sen kautta tuntuma paikallisiin tarpeisiin sekä välttämättömiä ruohonjuuritason kontakteita. Järjestöyhteistyöllä voidaan osittain paikata suomalaisten Akilleen kantapäätä, kohdemarkkinoiden tuntemusta.

Lisätiedot:

Asiantuntija Tuuli Mäkelä, EK, puh.  050 330 3245, etunimi.sukunimi@ek.fi

Kommentit

Kommentoi