Kasvuyritysten lukumäärä lisääntyy yrityskantaa nopeammin

Kasvuyritysten lukumäärä on parin viime vuoden aikana noussut suhteellisesti nopeammin kuin yritysten kokonaislukumäärä. Lisäksi kasvuyritysten henkilöstö on kaksinkertaistunut vuodesta 2008. Käytännössä kasvuyrittäjyyden heijastusvaikutukset ovat kuitenkin suuremmat kuin suorat vaikutukset kansantalouteen.

Tiedot käyvät ilmi EK:n teettämästä selvityksestä, jossa kasvuyrittäjyyttä tarkasteltiin viimeisimpien yritys- ja toimialatilastojen avulla. Myönteisestä kehityksestä huolimatta kasvuyritysten osuus kaikista yrityksistä sekä yritysten kokonaistyöllisyydestä ja liikevaihdosta on edelleen vain muutamia prosentteja.

– Kasvuyritykset ovat tärkeitä erityisesti myönteisen yrittäjyysilmapiirin ja -aktiivisuuden rakentamisessa. Lisäksi kasvuyritykset tekevät yhteistyötä maakuntien pk-yritysten kanssa, mikä avaa monille uusia kasvumahdollisuuksia. Välilliset vaikutukset työllisyyteen voivat näin nousta hyvin merkittäviksi, tiivistää EK:n asiantuntija Jari Huovinen.

Kasvuyrityksiä myös Kehä III:n ulkopuolella

Yli kolmannes kasvuyrityksistä toimii liike-elämän palveluissa ja noin kaksi viidesosaa Uudenmaan alueella.

– Keskittymisestä huolimatta kasvuyrittäjyys ei kuitenkaan ole toimialaan tai alueeseen sidottua. Esimerkiksi Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla kasvuyritysten suhteellinen osuus kaikista alueen yrityksistä on samalla tasolla kuin Uudellamaalla, sanoo Huovinen.

Viimeisimmät työ- ja elinkeinoministeriön kasvuyritystilastot osoittavat myös, että kasvuyritysten tuloksentekokyky on kohtuullinen. Toisaalta kasvu edellyttää yleensä myös ulkoista rahoitusta ja kasvuyritysten omavaraisuusaste on usein muita yrityksiä pienempi.

Kasvu edellyttää aktiivisia toimia monilla osa-alueilla

Kasvuyrittäjyyden edistäminen vaatii yrittäjyysvalistukseen ja -kasvatukseen panostamista sekä yrittäjyys- ja johtamisosaamisen kehittämistä. Lisäksi tarvitaan monipuolisia ja johdonmukaisia kasvun kannusteita sekä nykyistä joustavampia työmarkkinoita.

– Yrittäjyysilmapiirin tulisi nykyistäkin enemmän kannustaa terveeseen riskinottoon, eikä sen pitäisi tuomita epäonnistumisista tai jarruttaa menestymistä. Puhtaiden startup-tapahtumien lisäksi Suomeen tarvitaan myös areenoita, joissa yrittäjäkokemus ja -innostus kohtaisivat. Tämä voisi tarjota monille kokeneille yrittäjille uusia kasvu- ja sijoitusmahdollisuuksia ja startup-yrittäjille rahoitusvaihtoehtoja, yhteistyökumppanuuksia ja yrittäjyysosaamista.

Selvityksestä

EK:n teettämän kasvuyritysraportin keskeisimpinä lähteinä käytettiin Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteriä, työ- ja elinkeinoministeriön kasvuyritystilastoja sekä EK:n kasvuyritystutkimuksia. Katsauksessa hyödynnettiin pääsääntöisesti OECD:n ja Eurostatin kasvuyritysmääritelmää, jonka mukaan yrityksen on työllistettävä vähintään kymmenen henkilöä seurantakauden alussa ja kasvatettava henkilöstöään vähintään 20 prosenttia vuosittain seuraavan kolmen vuoden aikana.

Kuvasarja (pdf)

Kommentit

Kommentoi