Yrittäjillä halu työllistää nuoria

Työllistämisen esteitä purettava Yrittäjät pitävät työmarkkinoiden jäykkyyttä ja yrittäjyyspolitiikan heikkoa ennustettavuutta keskeisinä investointien ja kasvun jarruina. Sen sijaan henkilöstön osaamista pidetään yhtenä keskeisenä toimintaympäristön vahvuutena. Yrittäjät ovat kiinnostuneita nuorten rekrytoinnista, mutta moittivat työllistämisestä koituvaa hallinnollista taakkaa.

Tiedot käyvät ilmi EK:n yrityskyselyistä, joihin vastasi yhteensä lähes 650 pk-yritystä. Lähes 83 prosenttia Pk-toimintaympäristökyselyyn vastanneista yritysjohtajista oli palkannut kesätyöntekijöitä, työharjoittelijoita tai oppisopimuskoulutettavia. Näitä kaikkia työllistämisen muotoja pidettiin yrityksissä myös tärkeinä rekrytointikanavina ja mahdollisuuksina pidempien työsuhteiden solmimiselle. – Valitettavasti yli puolet vastaajista piti kuitenkin nuorten työllistämiseen tarkoitettujen tukien hakemista vaikeana ja byrokraattisena. Erityisesti tätä mieltä olivat ne, joilla oli käytännön kokemusta nuorten henkilöiden palkkaamisesta, kertoo PK-johtaja Pentti Mäkinen.

Jarruina kustannukset ja hallinnollinen taakka

Suomessa ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnys on usein liian korkealla. Lisäksi työllistämisen pullonkauloja esiintyy kyselyiden perusteella varsinkin pienissä 10–49 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Tällä hetkellä kaikista yrittäjistä vain hieman yli kolmannes toimii työnantajana, ja yrityksistä vain prosentti on keskisuuria, vähintään 50 henkilöä työllistäviä. Esimerkiksi Saksassa keskisuuria yrityksiä on lähes kolme prosenttia yrityskannasta.

– Tilanne on seurausta muun muassa korkeista välillisistä työvoimakustannuksista ja työllistämisen aiheuttamasta hallinnollisesta taakasta, jotka yhdessä heikentävät rekrytointiaikomuksia. Lisäksi monilla toimialoilla osaavan työvoiman saatavuus korostuu työllistämisen ja kasvun esteenä, tiivistää Mäkinen.

Kolmannes yrityksistä kärsii pitkistä maksuajoista

Kyselyistä selviää myös, että pitkistä maksuajoista on tullut haaste monille pk-yrittäjille. Vaikka yritysten keskimääräiset maksuajat eivät ole merkittävästi pidentyneet, on maksuaikojen hajonta yritysten ja toimialojen välillä kasvanut.

– Tilannetta kuvaa se, että jopa kolmannes yrityksistä joutuu odottamaan maksuja tililleen keskimäärin yli 30 päivää. Kehitys on huolestuttavaa ja maksuvaikeuksien yleisyys heijastuu myös yrityskantaamme lisääntyneinä konkursseina ja yritysten lopettamisina, Mäkinen sanoo.

Kuvasarja (pdf)

Kommentit

Kommentoi