Suhdannenäkymät talvikaudelle vaatimattomat – odotukset nopeasta käänteestä parempaan ovat hiipuneet

Suomalaisten yritysten suhdannenäkymät tulevalle talvikaudelle ovat varovaiset. Yleisen suhdannekuvan arvioidaan heikkenevän jonkin verran, ja odotukset nopeasta käänteestä parempaan ovat hiipuneet.

EK:n lokakuussa tekemän Suhdannebarometrin mukaan teollisuustuotannon ennustetaan kuitenkin kasvavan loivasti lähikuukausien ajan. Palveluiden myynti on kehittynyt melko heikosti, eikä sen odoteta kasvavan loppuvuonna. Henkilöstön määrä vähenee edelleen jonkin verran kaikilla päätoimialoilla.

Tämänhetkinen suhdannetilanne on kaikilla päätoimialoilla alle keskimääräisen. Tilauskanta on useimmilla toimialoilla niukka, ja kapasiteettia on varsin paljon vapaana.

Suhdannenäkymät varsin alavireiset

Teollisuuden yleisiä suhdannenäkymiä lähikuukausina kuvaava saldoluku laski lokakuussa lukemaan -13 (heinäkuussa -2). Lokakuussa 10 % teollisuusyrityksistä odotti suhdanteiden paranevan tulevan talven aikana ja 23 % ennusti tilanteen synkkenemistä.

Rakentamisen suhdannenäkymien saldoluku oli lokakuussa -26 (heinäkuussa -12). Käännettä parempaan ennusti 9 prosenttia vastaajista, kun taas 35 % arvioi suhdanteiden pehmenevän.

Palvelualojen yrityksillä suhdannenäkymien saldoluku laski lukemaan -18 (heinäkuussa -10). Uusimmassa barometrissa 10 prosenttia yrityksistä ennusti tilanteen paranemista ja 28 % sen heikkenemistä seuraavan puolen vuoden aikana.

Teollisuudessa saatiin alkusyksyllä likimain yhtä paljon uusia tilauksia kuin edellisellä vuosineljänneksellä. Tilauskehitys oli hieman heikompaa kuin kolme kuukautta sitten odotettiin. Rakentamisessa tilausten määrä väheni jonkin verran. Sekä teollisuus- että rakennusyritysten tilauskanta on melko paljon tavanomaista niukempi.

Teollisuuden valmiiden tuotteiden varastot ovat pysyneet lähellä keskimääräistä tasoa. Rakennusyritysten myymättömien huoneistojen määrä kasvoi jo melko korkeaksi.

Teollisuustuotanto kasvaisi hitaasti, mutta palvelujen myynti polkee paikoillaan

Teollisuudessa tuotannon määrä kasvoi aavistuksen heinä–syyskuussa, mutta kehitys oli silti hieman odotuksia heikompaa. Tuotantomäärien ennustetaan pysyvän hitaassa kasvussa loppuvuonna ja ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Rakentamisessa tuotannon volyymi on laskenut vähän, ja myös loppuvuodelle ennustetaan loivaa laskua. Palveluyritysten myynnin määrä pysyi alkusyksyllä vakaana. Sen ei juuri ennusteta muuttuvan loppuvuonna eikä ensi vuoden alussakaan.

Teollisuuden tuotantokapasiteetin käyttöaste jäi varsin matalaksi. Vapaata kapasiteettia on selvästi keskimääräistä enemmän – lokakuussa tuotantokapasiteetti oli kokonaan hyödynnettynä vain 58 prosentilla vastaajista (heinäkuussa 64 %).

Henkilöstön määrä laskussa kaikilla päätoimialoilla

Työvoiman määrä laski heinä–syyskuussa kaikilla kolmella päätoimialalla. Vähennys oli voimakkainta rakennusyrityksissä. Henkilöstöodotukset ovat edelleen melko heikot, ja työvoiman määrän arvioidaan jatkavan laskussa myös lähikuukausien ajan.

Myyntihintojen arvioidaan laskevan lähikuukausina kaikilla päätoimialoilla, voimakkaimmin rakentamisessa. Kustannusten arvioidaan kohoavan palvelualoilla, kun taas rakentamisessa ne laskisivat vähän. Teollisuudessa kustannuskehitys olisi vakaata.

Kannattavuus paranee teollisuudessa, muilla toimialoilla heikennystä

Teollisuusyritysten kannattavuus jatkoi pientä paranemista heinä–syyskuussa. Rakentamisessa ja palvelualoilla kannattavuus heikkeni hieman. Kannattavuuskehityksen ennustetaan jatkuvan samankaltaisena myös lähikuukaudet: teollisuudessa kannattavuus kohenisi hieman, rakentamisessa ja palveluissa se alenisi loivasti.

Riittämätön kysyntä on edelleen selvästi merkittävin toiminnan este. Kysynnän kokee vaisuksi 41 % teollisuusyrityksistä, 61 % rakennusalasta ja 42 % palvelusektorista. Rekrytointivaikeudet ovat yleisimpiä palvelualoilla. 12 % palveluyrityksistä koki osaavan työvoiman rekrytoinnin vaikeaksi. Rahoitusvaikeudet olivat puolestaan yleisimpiä teollisuudessa ja rakennusalalla, joissa niistä kärsi seitsemän prosenttia vastaajista.

EK:n Suhdannebarometri

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Kyselyä on tehty säännöllisesti vuodesta 1966 lähtien. Se on osa Euroopan komission suhdannetiedustelujärjestelmää, jota EU rahoittaa osittain. Lokakuussa 2014 tehtyyn tiedusteluun vastasi 1 314 yritystä, jotka työllistävät Suomessa noin 285 000 henkilöä.

 

Lisätietoja:

Kommentit

Kommentoi