Resepti pohjoismaisen hyvinvointimallin pelastamiseksi: Rohkeat säästöt ja tuntuva palkkaverojen alentaminen

Elinkeinoelämän keskusliitto EK esittää, että julkisen sektorin menoja karsitaan ensi vaalikaudella kolmella miljardilla eurolla. Samaan aikaan työllisyys on saatava vahvaan kasvuun työmarkkinoita uudistamalla ja tavoittelemalla työn verotukseen neljän miljardin kevennystä. Pohjoismainen hyvinvointimalli voidaan pelastaa vain, jos uskalletaan tehdä rohkean mittaluokan päätöksiä. Näpertely ei riitä.

– Hyvinvointiyhteiskunta on arvokas myös elinkeinoelämälle. Pohjoismaista hyvinvointimallia ei voi kuitenkaan turvata velalla eikä verotusta kiristämällä. Nämä keinot on jo testattu huonoin tuloksin. Ainoa mahdollisuus on, että luovutaan jostakin vähemmän tärkeästä, mitoitetaan menot kantokyvyn mukaan, luodaan lisää työtä ja otetaan pitkä harppaus tuottavuuden kehittämisessä, sanoo EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

– EK:n veromalli toisi keskituloiselle suomalaiselle 130 euroa enemmän käteen kuukaudessa. Se olisi tärkeä ruiske kasvulle ja työllisyydelle etenkin välttämättömän palkkamaltin oloissa, Häkämies tähdentää.

EK on laatinut ohjelman siitä, miten suomalainen hyvinvointiyhteiskunta selviää vaikeuksistaan ja miten tulot ja menot saadaan myös pitkällä tähtäimellä tasapainoon. Ajatukset on koottu EK:n julkaisuun Hyvinvointiyhteiskunnan kunto-ohjelma – Resepti pohjoismaisen mallin pelastamiseksi Suomessa.

Pelastetaan ydin rönsyjä karsimalla

Kun julkisista palveluista karsitaan vähemmän tärkeitä rönsyjä, voidaan pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan ydin. Menojen karsinta kolmella miljardilla eurolla tarkoittaa mittaluokkana sitä, että 2000-luvulla lisätyistä tehtävistä ja normeista karsittaisiin noin kaksi kolmasosaa. Hyvinvointipolitiikan suuria projekteja – kuten hoitotakuu tai vanhuspalvelulaki – ei tarvitse peruuttaa, mutta muita menolisäyksiä tulee arvioida kriittisesti.

Tavoitteeksi tulee ottaa, että työn verotusta kevennetään seuraavalla vaalikaudella 4 miljardillla eurolla korottamatta muita veroja. Kuntaverojen nousu on estettävä säätämällä äyrikatto. Verokevennykset tulee kohdistaa kaikkiin tuloluokkiin. Myös pienituloisten verotusta voidaan keventää kunnallisverotuksessa tehtävien vähennysten avulla.

Neljän miljardin kevennys työn verotukseen on tuntuva, muttei mahdoton urakka. Asiaa voi suhteuttaa siihen, että vuosina 2011–2015 veroja ja maksuja on korotettu yhteen laskettuna enemmän.

Työllisyystalkoissa tarvitaan paitsi verotuksen keventämistä myös työmarkkinoiden rasvaamista rohkeilla uudistuksilla, kuten Ruotsissa ja Saksassa. Jäykkyyksiä tulee purkaa, päätöksentekoa siirtää työpaikoille ja sosiaaliturva muuttaa aina työhön kannustavaksi. Jos työllisyys saadaan nousemaan samalle tasolle kuin Ruotsissa, julkisen talouden kestävyysvajeesta hoituisi noin puolet.

Kustannuskuria ja tuottavuustalkoot

Tulojen ja menojen tasapaino edellyttää, että julkiset menot pidetään aisoissa myös pitkällä tähtäimellä. Uusista tehtävistä tai etuisuuksista ei pidä tehdä päätöksiä, jos samaan aikaan ei luovuta jostakin vanhasta. Lisäksi on parannettava määrätietoisesti tuottavuutta viemällä sote kunnialla maalin, lisäämällä kilpailua ja ottamalla digi-palveluista tehot.

Verovaroin rahoitetut palvelut ovat lisääntyneet 2000-luvulla noin 4,6 miljardia euroa enemmän kuin hintojen nousu tai väestön ikääntymisestä johtuneet paineet olisivat edellyttäneet. Tieto on hätkähdyttävä. Kunnille on säädetty 2000-luvulla yli 130 uutta tehtävää, Häkämies muistuttaa.

Kustannusten kehitys julkisella sektorilla ratkaistaan pitkälti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Ne ovat jo yli puolet kuntien menoista. Sote-uudistuksen valuviat on korjattava. Uudistus on viemässä väärään suuntaan, sillä toimijoiden roolit ja vastuut uhkaavat hämärtyä entisestään. Valitulla mallilla ei ole odotettavissa merkittäviä säästöjä.

Tuottavuutta voidaan parantaa ja palveluja kehittää myös digitaalisilla palveluilla. Julkiset palvelumaksut tulee porrastaa niin, että ne kannustavat digi-palvelujen käyttöön. Lisäksi on säädettävä laki, joka kieltää viranomaisia kysymästä kansalaiselta samaa asiaa kahteen kertaan. Näin pakotetaan viranomaiset luomaan yhteiskäyttöisiä tietokantoja. Niiden avulla vältetään asiointi monella luukulla tai vaikkapa tuplat tutkimukset terveydenhuollossa.

Julkisen sektorin ei kannata tehdä kaikkea itse. Palvelutuotannossa tarvitaan lisää kilpailua reiluin pelisäännöin. Komission laskelmiin pohjautuen voidaan arvioida, että ilman nykyisiä kilpailutuksia suomalaiset veronmaksajat maksaisivat viranomaisten tavara- ja palveluhankinnoista 1,5–3 miljardia euroa enemmän joka vuosi.

Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, puh. 09 4202 2400

Kommentit 6

6 vastausta artikkeliin Resepti pohjoismaisen hyvinvointimallin pelastamiseksi: Rohkeat säästöt ja tuntuva palkkaverojen alentaminen
  1. insinööri sanoo:

    Onko tosiaan niin, että kaikki 2000-luvulla lisätty on ”rönsyä” ja kaikki sitä ennen ollut on ”ydintä”?

    Esimerkiksi veikkaisin, että vuonna 2015 suomalaiset osaisivat syödä lihaa ja maitoa ilman menekinedistämistukia. Tai että lihaa maapallolla tuotettaisiin ilman tukiakin riittävästi suomalaisten suihin – markkinataloutta nääs. Tai että autolla ajamista ei tarvitsisi erityisesti tukea.

  2. Ihmettelijä sanoo:

    Jos kunnista pitää jotain karsia, on ensimmäisenä listalla maataloustoimistojen henkilöstö. Heitä on lukumääräisesti liikaa sähköistettyihin toimintoihin nähden ensi kevään jälkeen. Jäljelle jäävät kuntien maataloushallinnon tehtävät voisi siirtää valtion aluehallinnon tehtäviksi ja tarvittaessa osin palvelupisteistä hoidettaviksi. Karsintavara ainakin 150 kunnallista virkaa, enemmänkin. Muut valtion palkkalistoille. Maataloushallinto on hirveä himmeli, ja sitä pönkittävät virkamiehet menevät aina EUn taakse, mikä on paljolti pluffia. Suomeen on luotu maailman monimutkaisin maataloustukijärjestelmä ja sen myötä hallinto. Voisiko koko hallinnonalan

  3. Olli Saarinen sanoo:

    Mukava nähdä kerrankin selkeä grafiikka tuloveroasteesta tuloluokittain ja verolajeittain. Tähän esitykseen esitystapa sopii hyvin mutta yleisesti ottaen ansionvakuutus ja verotus ovat eri asioita. Tässä ansionvakuutukseen kuuluvat eläke- työttömyys- ja sairauspäivärahamaksut yhteensä yli 7 %. Kun ne vähennetään veroasteesta huomataan keskituloisen veroasteen olevan noin 25 %. Tosin täydellinen tarkastelu edellyttäisi vastaavien palkkasidonnaisten työantajamaksujen mukaan lukemista (n. 20 %) mistä sitten seuraakin havainto mihin työvoimakustannuksen osaan (20 % + 7 %) on säästö kohdistettava.

  4. jukka 65, stadi sanoo:

    EK:lle onnea vaan hyvinvointimallin pelastamiseen. Olen itse pitkään ollut epätovoinen hyvinvoinnin säilymisestä , jota jo usean vuoden ajan on nakertanut jatkuva tuloverojen ja muidenkin verojen korotus. Kunto-ohjelman grafiikan mukaan oma verotuseni on 6%:n pylväässä verrokkeihin nähden. Kova verotustaso tuli esiin tänä kesänä omassa rakennshankkeessani. Runsaan 115000 euron hankkeesta pelkkien verojen ja ta-maksujen osuus oli runsaat 30000 euroa . Panee miettimään , että ei enää toista kertaa näissä maisemissa !

    EK:n tulisi erityisesti tuoda esiin palkka- ja eläkeverotuksen keventämistä , raippaverojen poistamista, jotka tulisivat heti täysimääräisinä kotimaan markkinoille lisäämään kysyntää ja lisäisivät lyhyellä ajalla merkittävästi uusia työpaikkoja. Itsesään selvä asia kaikille muille kuin nykyiselle maan hallitukselle, muille poliitikoille ja erityisesti eduskunnan vasemmistolle. Vasemmisto se vaan jaksaa tunkea kättään kaikkien muiden taskuihin olosuhteista riippumatta.

    Terveyskeskusmaksun voisi taas ottaa käyttöön ja rakentaa niillä pikaisesti nykyaikainen th-tietoverkkko. Säästöjä syntyy merkittävästi ja vääjäämättä sekä välittömien että välillisten kustannusten pienentyessä . Sopiva maksu on 100 €/vuosi 2-3 vuoden ajan ! Kaikkein pienituloisimmat tietenkin vapautettaisi maksusta.

    Julkinen hallinto on kaikkien muiden, paitsi jo edellä mainittujen ryhmien mielestä rankasti ylipöhöttynyt. Medioista näkyy , kuinka mielipuolisia ja käsittämättömiä asema- ja tehtävänimikkeitä vilisee valtion ja kuntien organisaatioissa sekä näiden perustamissa lukemattomissa turhanpäiväisissä projektiorganisaatioissa. Madaltamiseen on taatusti perusteita.

    Seuraan nyt mielenkiinnolla EK:n ponnisteluja hyvinvointiohjelman läpiviennissä. Erityisesti pidän tähtäimessä ensi kevään vaaleja ja niissä äänestämistä. Yksikään hallitspuolue ei tällä hetkellä ole missään tapauksessa saamassa ääntäni, jos kukaan muukaan. Ekaa kertaa ajattelen näin. Niin pettynyt olen yksityishenkilönä.

    Jos pettymys vielä tästä kasvaa, ryhdyn toteuttamaan maan vaihtoa selvästi kevyempään verotukseen. Tiedän, että samoja ajatuksia on monilla muillakin. Kulutusta voi harjoitaa missä tahansa muuallakin ! Jääköön julkinen hallinto harvempien ”nautinnoksi” ja kustannettavaksi.

    Lopuksi : on syytä huomioida erityisesti , että nykyeläkeläisillä on MERKITTÄVÄ ostovoima ja sen pitää olla verotuksessa samalla viivalla palkansaajien kanssa. Nyt näin ei ole.

  5. Sakari eläkeläinen sanoo:

    Eihän julkisia veronmaksajille tarkoitettuja palveluja tarvitse karsia / vähentää vaan kaikki turhat toinen toisilleen tehtävät palvelut sekä ei veronmaksajille tehtävät palvelut. Olen ollut Helsingin rakennusvirastossa sekä starassa töissä ja nähnyt sen hulluuden joka siellä vallitsee. Nyt ”kilpailutetaan” veronmaksajille tehtäviä palveluja miettimättä sitä mitä sen hetkinen (staran) kalusto ja miehistö sopeutuu uuteen tilanteeseen ja leikitään suuryhtiöiden johtajia loputtomia kokouksia pidellen. Starassakin voitaisiin kilpailuttaa esim. polttoainejakelu, auto- ja konekorjaamo, konevuokraamo, tarvikevarasto ym. Julkisen sektorin hyvinvointipalvelut (työt) pitää säilyttää julkisella sektorilla mutta kaikki sitä tukevat ulkopuoliset työt on kilpailutettava. Varmaan muissakin virastoissa on samoja ongelmia. Mitähän järkeä on antaa isoja urakoita suuryhtiöille jotka sitten edelleen ”kilpailuttavat” työt ja vetävät välistä? Suomihan on välistä vetäjien luvattu maa johon myös pitäisi saada joku tolkku. Kyllä kaupunki voi kilpailuttaa yksityisyrittäjiä ja niinhän se tekeekin mutta sitä pitäisi tehdä pitempiaikaisilla sopimuksilla että urakoitsijat voisivat investoida koneisiin ja laitteisiin. Valtuusto ja lautakunnat on teidän tehtävä järkiperäistää ja selkeyttää virastot / laitokset ja siten turvata hyvinvointipalvelut.

  6. hammashoitaja sanoo:

    Ensi vuoden alusta kunnissa järjestettävään virka-ajan ulkopuoliseen hammaslääkäripäivytykseen perustuvan asetuksen saisi ehdottomasti kumota heti miten. Siitä ei tule säästöä, vaan pikemminkin iso kasa päin kuntien naamaa. Kunnissa täytyy muutenkin säästää ja sitten ministeri Huovinen meni ja pani nimensä alle ajattelematta yhtään tätä katastrofaalista tilannetta.

Kommentoi