EK, SAK ja MTK yhdessä TTIP:n puolesta: Kasvua, työpaikkoja ja korkeita standardeja

Suomi on pieni, viennistä elävä talous, joka on kautta aikain hyötynyt kaupan vapauttamisesta ja reilusta kilpailusta. Siksi on suomalaisten edun mukaista, että TTIP-sopimus saadaan solmittua kattavassa ja kunnianhimoisessa muodossa.

Suomen työnantajat, palkansaajat ja maataloustuottajat vetoavat tänään päättäjiin Suomessa ja Brysselissä, jotta EU:n ja USA:n välille syntyisi kunnianhimoinen sopimus vapaakauppa- ja investointikumppanuudesta (Transatlantic Trade and Investment Partnership, TTIP).

USA:n ja EU:n välinen kaupankäynti kärsii nyt tarpeettomista kustannuksista, jotka vähentävät eritoten pk-yritysten kiinnostusta vientiin yli Atlantin. TTIP-sopimuksen avulla on mahdollista edistää kauppaa ja vähentää sen kustannuksia tavalla, joka hyödyttää niin työntekijöitä kuin työnantajia. Erityisesti hyödyt korostuvat pk-yrityksille.

TTIP:n taloudelliset, poliittiset ja sosiaaliset vaikutukset riippuvat siitä, kuinka kunnianhimoiseksi ja kattavaksi lopullinen sopimusteksti muotoillaan. Suomi on pieni ja avoin talous, joka on sitoutunut korkeisiin sosiaalisiin ja ympäristöstandardeihin. Maamme on kautta aikain hyötynyt kaupan vapauttamisesta ja reilun kilpailun edistämisestä.

EK, SAK ja MTK jakavat käsityksen siitä, että TTIP-sopimuksen avulla on mahdollista vauhdittaa kaupankäyntiä USA:n kanssa, parantaa kilpailukykyämme, säilyttää ja luoda laadukkaita työpaikkoja, vahvistaa talouskasvua ja kasvattaa verotuloja. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että TTIP huomioi seuraavat näkökulmat:

  • Teknistä sääntelyä, standardeja, testauksia ja sertifiointeja on yhteensovitettava siten, että pidetään samalla kiinni korkeasta laatutasosta. Näin kyetään helpottamaan kaupankäyntiä ja avaamaan uusia mahdollisuuksia eritoten pk-yrityksille. Monet suomalaiset pk-yritykset toimivat teknisillä aloilla valmistaen koneita ja laitteita. Ne vaativat USA:ssa raskaita hyväksymistestauksia siitä huolimatta, että vastaavantyyppiset hyväksynnät on läpäisty EU:ssa. Näin aiheutuu tarpeettomia kustannuksia, jotka voivat nousta jopa 20 prosenttiin tuotteen myyntihinnasta.
  • EU:sta viedään USA:n markkinoille korkean lisäarvon elintarvikkeita ja uusien markkinoiden mahdollisuuksia on hyödynnettävissä. Pohjoismaisessa ruokaviennissä korostuvat terveelliset, innovatiiviset ja turvalliset tuotteet. EU on keskittynyt neuvotteluissa ns. GI-tuotteisiin eli maantieteellisiin alkuperätuotteisiin. Viennin kasvattaminen edellyttää sääntelyn yhtenäistämistä. On kuitenkin huomattava, että EU:n ruokaturvallisuus perustuu koko tuotantoketjun läpinäkyvyyteen, ei pelkästään lopputuotteen laatuun kuten USA:ssa.
  • Osapuolten on taattava yrityksille yhtäläinen pääsy julkisten hankintojen markkinoille. Eurooppalaiset yritykset kohtaavat huomattavia vaikeuksia pyrkiessään USA:n mittavilla julkisten hankintojen markkinoille. Syynä ovat mm. USA:n asettamat kotimaisuusvaatimukset.
  • Tietovirtojen on voitava liikkua vapaasti yli rajojen. Tämä on välttämättömyys kaiken kokoisille yrityksille, kaikilla aloilla. Muussa tapauksessa yritysten kilpailukyky ja kasvu kärsivät.
  • Ulkomaisille investoijille tulee tarjota oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu, siis samantasoinen suoja kuin kotimaisille toimijoille. On tärkeää, että TTIP suojaa ulkomaisia investoijia riittävässä määrin suoraa tai epäsuoraa pakkolunastusta tai epäreilua kohtelua vas-taan. On tärkeää, että sopimuksen investointisuoja ei ole tasoltaan korkeampi eikä matalampi kuin miksi se on asetettu kansallisella lainsäädännöllä.
  • Investointisuojan on noudatettava oikeusturvan periaatteita sekä taattava lainsäätäjän mahdollisuus ajaa oikeutettuja poliittisia tavoitteita liittyen terveydenhoitoon, työelämän oikeuksiin, ympäristönsuojeluun ja kuluttajansuojaan. Parantamalla ja jatkokehittämällä ISDS-riitojenratkaisua (Investor-State Dispute Settlement) olisi mahdollista tarjota puolueeton toimintamalli investointisuojan riitatilanteisiin, vaikkakaan ISDS ei olekaan kaikkien vetoomuksen allekirjoittajien mielestä välttämätön osa TTIP:tä. TTIP antaa kuitenkin mahdollisuuden parantaa riitojenratkaisun nykymallia monin keinoin.
  • TTIP-sopimuksen tulee sisältää oma osionsa kestävästä kehityksestä, mukaan lukien säännökset työelämän normeista ILO:n periaatteiden mukaisesti (ILO:n vuoden 1998 julistus työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista sekä ILO:n kunnon työn agenda). On olennaista, että EU ja USA ajavat näiden oikeuksien ja standardien yleistymistä myös globaalilla tasolla. Näin edistettäisiin myös tasapuolisten pelisääntöjen syntyä kansainvälisillä markkinoilla.
  • On hyödynnettävä ainutlaatuinen mahdollisuus vahvistaa yhteisiä standardeja, parempaa sääntelyä sekä vapaan kaupan ja investointien pelisääntöjä. Näitä mahdollisuuksia on esimerkiksi kuluttajasuojan, ympäristönsuojelun, työmarkkinoiden, energian ja investointien alueella. On muistettava, että TTIP:n tavoitteena on nostaa rimaa – ei laskea sitä – luomalla yhteisiä, kunnianhimoisia standardeja tulevaisuuden kaupalle ja investoinneille.

EK:n, SAK:n ja MTK:n edustajat tapaavat 24.2. Brysselissä yhdessä Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakan kanssa kauppakomissaari Cecilia Malmströmiä ja muita EU-päättäjiä.

Lisätiedot:
Johtava asiantuntija Simo Karetie, EK:
puh. 040 837 5431, etunimi.sukunimi@ek.fi, @KaretieSimo

Kansainvälisten asioiden asiantuntija Aleksi Kuusisto, SAK:
puh. 041 515 3045, etunimi.sukunimi@sak.fi, @AleksiKuusisto

Johtaja Juha Ruippo, MTK:
puh. 040 553 3232, etunimi.sukunimi@mtk.fi

Kommentit 4

4 vastausta artikkeliin EK, SAK ja MTK yhdessä TTIP:n puolesta: Kasvua, työpaikkoja ja korkeita standardeja
  1. E. Kosonen sanoo:

    Viedäänkö tässä MTK:ta taas kuten pässiä narusta?
    Vai onko MTK pelkästään suurten toimijoiden asialla?

    Suomen maatalous on huomattavasti pienimuotoisempaa kuin amerikkalainen. Meillä on ilmastohaasteita, joita ei ole Etelä-Euroopassa. Suomalainen maatalous on altavastaajan asemassa kansainvälisessä kaupassa mm. näistä seikoista johtuen.
    Meille suomalaisille suomalainen maataloustuotanto edustaa kuitenkin turvallista ruuantuotantoa, myös kriisiaikojen turvaa, sekä läpinäkyvyyttä; meillä on mahdollisuus tietää, mitä syömme, kun ostamme kotimaista, lähellä tuotettua.
    Kansainvälisillä markkinoilla määrää hinta, ja sillä emme voi kilpailla. Tarjoamalla ulkomaisille toimijoille vielä vapaammat kädet, kuin nyt, menetämme kotimaisen ruuantuotannon.
    Jäljelle jäävät valtion maksettavaksi riitatapaukset monikansallisia yrityksiä vastaan. Suomalaisella pienviljelijällä näihin riitoihin ei ole mahdollisuutta ryhtyä.

  2. Juha Ruippo sanoo:

    Suomi tarvitsee kasvua ja työpaikkoja. Vain sillä tavoin pystymme niin Suomessa kuin EU:ssa turvaamaan, että yhteiskunnalla on mahdollisuus toimia oman ruokaturvansa puolustamisessa.

    Tärkeää on myös huolehtia, että EU:n ja USA:n ruokaturvallisuusjärjestelmien erot ovat neuvotteluissa loppuun asti esillä. Vain tällä tavalla EU:n kuluttajat voivat saada EU:n vaatimusten mukaisia elintarvikkeita. Jos EU joutuisi tekemään myönnytyksiä näissä asioissa, EU:n viljelijät olisivat kilpailukyvyttömiä korkeampien tuotantokustannuksien takia.

    MTK:n tavoite on pitää esillä myös tukipolitiikan erilaisuutta, vaikka se ei suoranaisesti olekaan asialistalla. Uusi USA:n maatalouspolitiikka on hyvin erisuuntainen kuin EU:n uusi maatalouspolitiikka.

    USA:lle on tärkeää maataloustuotteiden pääsy EU:n markkinoille. Komissiolle taas on näytön paikka puolustaa eurooppalaista maataloutta ja sen jatkuvuuden mahdollisuutta joka puolella EU:ta. Meille erityisesti kotieläintuotteet ovat tärkeitä puolustettavia tuotteita.

    Juha Ruippo
    Johtaja
    MTK

  3. Ilpo Rossi sanoo:

    Euroopan Sosialidemokraattisen Puolueeen tiedotteessa kerrotaan, että
    Markus Töns, Saksan Nordrhein Westfalenin osavaltion pääministeri on esittänyt joukon varauksia koskien transatlanttista TTIP vapaakauppasopimusta suoraan asian kanssa tekemisissä olevalle ruotsalaiselle komissionäärille Cecilia Malmströmille.. Jo moneen kertaan kuultujen ympäristöä, sopimisoikeuksia, lakko-oikeuksia vapaata järjestäytymistä ja välimiestribunaalien kysenalaisuutta koskevien periaatteiden lisäksi Töns korosti sitä, että vapaakauppasopimuksen ei pitäisi rajoittaa kansallisten hallitusten tai alueellisten ja paikallisten viranomaisten toimia suojella ja edistää kulttuurisen monimuotoisuuden säilymistä, jotta voitaisiin kohdata yhteiskunnan kulttuuriset, sosiaaliset ja demokraattiset tarpeet.
    http://goo.gl/7lLlWp

    • Aleksi Kuusisto sanoo:

      Kiintoisia avauksia Markus Tönsiltä. Ranskan vaatimuksesta audiovisuaaliset palvelut on suljettu kokonaan TTIP-neuvottelujen ulkopuolelle, joten kulttuurillinen monimuotoisuus lienee turvattu. Työntekijöiden perusoikeuksien ja kv-ympäristönormien noudattamista tullaan myös edellyttämään. Se on kuitenkin vielä auki, mitä näiden rikkomuksista seuraa. SAK kannattaa USA:n mallia, jossa työelämä- ja ympäristösäännöksiä koskevat samat sanktiomenettelyt kuin muitakin sopimusmääräyksiä. EU:n kauppasopimuksissa ympäristö- ja työelämäsäännökset voivat olla tiukkojakin, mutta rikkomuksia ei ole sanktioitu, mikä rajoittaa määrysten uskottavuutta huomattavasti. Bernd Lange (S&D) esittää EU-parlamentin mietintöluonnoksessaan siirtymistä kohti USA:n mallia tältä osin.

      Aleksi Kuusisto
      kansainvälisten asioiden asiantuntija
      SAK

Kommentoi