Osaaminen ja innovaatiotoiminta nostettava uudelle tasolle

Suomeen tarvitaan 3–4 huippuyliopistoa, jotka yltävät omilla tieteenaloillaan maailman kärkijoukkoon. Osaamisen rimaa on nostettava, tutkimuksen laatua parannettava ja talouden uudistuminen saatava vauhtiin. Tämä edellyttää, että myös innovaatiorahoitus käännetään selvään kasvuun ja julkisilla hankinnoilla vauhditetaan määrätietoisesti uusien tuotteiden ja toimintamallien syntymistä.

– Suomi ei ole enää osaamisen kärkimaa. Vanhoilla laineilla ei voi surfata eikä vanhan menestyksen varjolla pärjää. Tästä syystä yliopistoille ja koko innovaatiojärjestelmälle on asetettava alkavalla vaalikaudella entistä kunnianhimoisemmat tavoitteet, painottaa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

– Kilpailussa menestyminen vaatii uusia satsauksia ja kykyä muuttaa osaaminen entistä tehokkaammin uudeksi liiketoiminnaksi ja työpaikoiksi. Suomen talous ei sakkaa pelkästään suhdanteiden takia. Suomi häviää kilpailijoille paitsi tutkimuksen laadussa myös tuottavuudessa, uudistumisessa, kansainvälistymisessä ja yleisesti kilpailukyvyssä, Häkämies muistuttaa.

EK on valmistellut alkavalle hallituskaudelle toimenpidesuositukset osaamisen kehittämisestä ja innovaatioiden vauhdittamisesta. Suositusten tekemisessä on avustanut tekniikan tohtori Veli-Pekka Saarnivaara.

Yliopistoista vahvempia yksiköitä

Suomen ongelmana on yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sirpaleisuus. Tästä syystä tutkimuksen laatu on jäänyt jälkeen kilpailijamaista. Tarvitaan selvästi vähemmän ja entistä vahvempia koulutus- ja tutkimusyksiköitä. Niiden tulee yltää nykyistä parempaan laatuun ja tiiviiseen kansainväliseen yhteistyöhön.

On välttämätöntä, että Suomi saa 3–4 yliopistoa maailman kärkiyliopistojen joukkoon omilla tieteenaloillaan. Yliopistoja tulee kannustaa lisärahoituksella strategisiin valintoihin ja oman profiilinsa terävöittämiseen. Voimavaroja on kohdennettava entistä rohkeammin megatrendeihin, kuten digitalisaatioon, kestävään talouteen ja liiketoimintamallien jatkuvaan muutokseen.

Yliopistojen tuloksia pitäisi arvioida myös yritysyhteistyön avulla. Mittareita voisivat olla esimerkiksi yritysten hyödyntämät patentit ja se, kuinka paljon yliopiston tutkimuksesta ja start up -ekosysteemistä kumpuaa uusia yrityksiä.

Innovaatiorahoitus kasvuun

Tekesin avustuksia on leikattu päättyvällä vaalikaudella 127 miljoonaa euroa. Tämä vaikeuttaa etenkin pienten ja keskisuurten yritysten uudistumista sekä yritysten yhteistyötä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa.

Tekesin avustusvaltuuksia tulee lisätä vuositasolla 100 miljoonalla eurolla. On arvioitu, että yksi Tekesiltä saatu euro lisää yrityksen t & k -toimintaa keskimäärin kahdella eurolla. Tekesin muuttaminen osakeyhtiöksi lisäisi toiminnan nopeutta ja ketteryyttä ja parantaisi yritysten palvelua.

Vauhditetaan innovaatioita hankinnoilla, avataan ovet maailmalle

Uusien tuotteiden ja toimintamallien syntymistä voidaan vauhdittaa myös julkisilla hankinnoilla. Valtiolliset ja kunnalliset toimijat tulee velvoittaa siihen, että ne käyttävät vuosittain vähintään 2 prosenttia eli noin 600 miljoonaa euroa hankintamenoistaan innovatiivisiin ja esikaupallisiin hankintoihin. Ministeriöt pitää velvoittaa tähän valtioneuvoston asetuksella ja kaupungit sopimuksin.
Uuden hallituksen on selvitettävä kattavasti, miten innovaatiotoimintaa haittaava sääntely puretaan. Esimerkiksi digitaalisuuden hyödyntämiselle on vielä lukuisia esteitä.

Kansainvälinen kilpailu lahjakkuuksista ja osaamisesta kasvaa vauhdilla. Suomen vetovoimaa on parannettava ja laadittava selkeä strategia työ- ja osaamisperäiselle maahanmuutolle. Ensihätään on luovuttava tarveharkinnasta työperäisessä maahanmuutossa.

Tutustu EK:n osaamis- ja innovaatiolinjauksiin kokonaisuudessaan julkaisussa ”Osaamisen rima korkealle – kunnianhimoa tavoitteisiin”

 Valokuva: 123RF

Lisätiedot:

Kommentit 2

2 vastausta artikkeliin Osaaminen ja innovaatiotoiminta nostettava uudelle tasolle
  1. Esa Panula-Ontto sanoo:

    Suomen primääri ongelma on se, että meillä ei ole riittävästi korkean lisäarvon tuotteita, joita muut haluaisivat ostaa. Nämä tuotteet eivät synny itsestään vaan niiden aikaansaamiseksi tarvitaan paljon osaamista ja tuotekehitystä. Julkisella T&K rahoituksella on osoitettu kiistattomasti olevan merkittävä vaikutus yksityisten T&K investointien lisääntymiseen mikä johtaa yritysten kilpailukyvyn kasvuun.

  2. Jari Hyvärinen sanoo:

    Talouspoliittinen keskustelu keskittyy lähes yksinomaan näkökulmaan, että tarvitaan lisää työtä ja investointeja. Pitäisi keskustella myös siitä minkälaisilla uusilla toimintatavoilla, ideoilla ja innovaatioilla luodaan tuottavaa toimintaa, joka luo työtä ja investointeja. Tämä johtaa siihen keskusteluun, minkälaiset instituutiot ja rakenteet Suomen toiminta- ja innovaatioympäristössä edistävät ja estävät talouden rakenteiden uudistumisen?

Kommentoi