Esitys paikallisesta sopimisesta jäi vajaaksi

Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää selvitysmies Harri Hietalan ehdotusta paikallisen sopimisen laajentamisesta askeleena oikeaan suuntaan. Asian tärkeys huomioon ottaen esityksen olisi kuitenkin pitänyt olla selvästi rohkeampi.

– Yritykset ja yrittäjät ovat puhuneet vuosia paikallisen sopimisen puolesta. Paikallisen sopimisen laajentaminen on yrityksille ykkösasioita, jotta ne pystyvät ennakoimaan toimintaympäristön muutoksia ja reagoimaan niihin nykyistä ketterämmin ja joustavammin. Tässä mielessä selvitysmiehen esitys on pettymys, tähdentää lakiasiainjohtaja Markus Äimälä Elinkeinoelämän keskusliitosta.

Elinkeinoelämä toivoo, että paikallisessa sopimisessa päästään mahdollisimman nopeasti eteenpäin. Jatkovalmistelussa tulee tähdätä siihen, että kokonaisuus edistää paikallista sopimista vielä ehdotettua enemmän. Myönteistä sen sijaan on, että myös järjestäytymättömillä yrityksillä olisi jatkossa pitkälti samanlaiset mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen kuin muilla.

Jatkovalmistelussa koko työlainsäädäntö tulee käydä kattavasti läpi ja muuttaa nykyisiä lakipykäliä paikallisesti toisin sovittaviksi. Ajattelutapaa pitää muuttaa siihen suuntaan, että laista voitaisiin poiketa työpaikkakohtaisesti, ellei tällaista sopimista ole erityistä syytä kieltää.

­Selvitysmies Hietala esittää kokonaisuuden osana lukuisia muutoksia yhteistoimintalakiin. Niiden tarpeellisuus tulee harkita tarkkaan jatkovalmistelussa. Sen sijaan on mahdotonta ymmärtää ja hyväksyä, miksi selvitysmies esittää työntekijöiden hallintoedustusta ja alistaa paikallisen sopimisen osin tuon edustuksen toteutumiseen.

– Paikallisessa sopimisessa yhdistyy työntekijän, yrityksen ja koko yhteiskunnan etu. Kyse ei ole työehtojen heikentämisestä vaan siitä, että niistä voidaan sopia oman työpaikan olosuhteet huomioon ottaen. Myös työntekijöillä on usein elämäntilanteesta johtuvia tarpeita paikalliseen sopimiseen, Äimälä muistuttaa.

 

Lisätietoja

Kommentit

Kommentoi