Keikkatöiden kieltäminen vähentäisi työtä ja työllisyyttä

Yritysten kilpailukyky ja työllistämisedellytykset ovat tällä hetkellä heikot. Siksi on tärkeää vahvistaa kaikin keinoin yritysten mahdollisuuksia tarjota työtä. Tämä edellyttää myös sitä, että erilaisten työsuhdemuotojen käyttöä pyritään helpottamaan.

Keikkatöitä (tai ns. ”nollatyösopimuksia”) pyritään kuitenkin mm. kansalaisaloitteen vauhdittamana estämään. Jos tämä estäminen toteutuisi, jäisivät lukuisat työpaikat syntymättä.

– Keikkatöiden kieltämiseen liittyy useita haitallisia vaikutuksia. Keikkatyöt eivät korvaantuisi kokoaikaisilla ja vakituisilla työsuhteilla. Työnantajat ja työntekijät käyttävät näitä työsuhdemuotoja sen vuoksi, että niille on tarvetta. Seurauksena keikkatöiden kieltämisestä olisi, että työ jäisi tekemättä tai muut työntekijät tekisivät työn ylityönä tai pienyrittäjä tekisi työn itse, korostaa EK:n asiantuntija Mika Kärkkäinen.

Yhden työn tekemisen muodon kieltäminen olisi ristiriidassa työllisyyden lisäämiseen ja kansantalouden kasvuun pyrkivän politiikan kanssa.

Keikkatöitä tarvitset sekä työntekijät että työnantajat

Yritykset tarvitsevat keikkatöitä paikkaamaan eri syistä johtuvia vakinaisen henkilöstön pois-saoloja tai tekemään muita lyhyellä varoitusajalla ilmeneviä töitä. Kysyntä vaihtelee monissa tapauksissa huomattavasti viikonpäivän ja vuorokaudenajan mukaan. Tällöin tarvitaan työntekijöitä, jotka tekevät pelkästään ruuhkahuippuja. Ajatellaan vaikka pitopalvelua, joka saa äkillisen tilauksen tai kahvilaa, jonka ainoa työntekijä sairastuu.

Toisaalta on aloja, joilla työehtosopimusten työaikamääräykset ovat joustamat¬tomia. Jos työaikasuunnittelulla ei voida riittävällä tavalla vastata työn määrän vaihteluun, tarvitaan keikkatöitä tekeviä.

Esimerkiksi opiskelijat tai eläkeläiset, haluavat tehdä silloin tällöin lyhyitä keikkatöitä. Keikkatyöt mahdollistavat lisäansioiden hankkimisen, olipa työntekijän elämäntilanne mikä tahansa. Näiden töiden kieltäminen vähentäisi tehdyn työn määrää.

Keikkatyö on myös väylä kokoaikaiseen työhön ja hyvä tapa varsinkin nuorille kerryttää työkokemusta. Työnantajalla on velvollisuus tarjota lisätyötä osa-aikaisille työntekijöilleen ennen uusien työntekijöiden palkkaamista, jos lisätyö on omille työntekijöille sopivaa. Tämä tarkoittaa, että myös keikkatöitä tekeville on tarjottava työtä, jos sitä ilmenee.

Käytännössä työntekijä voi kulloinkin päättää, ottaako hän vastaan työnantajan tarjoaman työn. Tähän työsuhdemuotoon liittyy siis sellaista joustavuutta, jota ei ole silloin, jos työsuhteessa on kiinteä työaika.

On tärkeää, että työmarkkinoilla on saatavilla erilaisia työpaikkoja, vakituisia, osa-aikaisia, määräaikaisia ja myös keikkatöitä.
Sen sijaan, että keskustellaan työn tekemistavan kieltämisestä, tulisi pyrkiä parantamaan yrityksen mahdollisuuksia tarjota työtä. Taloudessa on paljon työllistämispotentiaalia, joka vapautuisi, jos työllistäminen tehtäisiin helpommaksi.

Kansalaisaloitteella pyritään luomaan lakisääteinen 18 tunnin vähimmäistyöaika. On kuitenkin muistettava, että lainsäätäjä ei luo työtä vaan työ syntyy liiketoiminnasta ja tarpeiden täyttämisestä. Työntekijöiden työtuntimäärän lisäämisen ei aina ole mahdollista. Työ kasaantuu tiettyihin aikoihin (esim. ruuhkahuippuihin tai kaupan aukioloaikoihin). Aloitteen laatijat eivät ilmeisesti ole pohtineet, mitä tapahtuu jos työnantaja ei pysty tarjoamaan 18 tuntia viikossa. Tällainen työ jäisi ilmeisesti kokonaan tekemättä.

Lisätietoja

Kommentit 1

Yksi vastaus artikkeliin Keikkatöiden kieltäminen vähentäisi työtä ja työllisyyttä
  1. Mikkis sanoo:

    Niin tas kerran AY liike päättää työnteijän puolesta mitä hän tarvitsee ja sopii.

Kommentoi