EK:n edustaja Marrakeshin ilmastokokouksessa – mitä jäi käteen?

Marokossa annettiin laaja tuki Pariisin sopimukselle, tiivistää EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström päättyvän ilmastokokouksen saldoa.

Jotta Pariisin sopimuksen toimeenpanovaihe voi alkaa vuonna 2020, on lähivuosina päästävä sopimukseen kaikista käytännön pelisäännöistä. Tähän liittyen Marrakeshin COP22-neuvotteluissa saatiin tärkeitä edistysaskelia mm. seuraavilla alueilla:

  • Päästövähennysten läpinäkyvyyden yhteismitallistaminen (mittaus, raportointi, verifiointi)
  • Ilmaston lämpenemiseen liittyvän sopeutumisrahaston kartuttaminen täyteen määräänsä
  • Komitean perustaminen Pariisin sopimuksen toimeenpanon suunnitteluun (Paris rulebookin valmistelu).

Kaiken kaikkiaan kokouksessa nähtiin laaja positiivinen sitoutuminen Pariisin sopimusta kohtaan, arvioi EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström.

Sen sijaan Marrakeshissa ei valitettavasti saatu aikaan työohjelmaa, jonka pohjalta olisi voitu nyt jatkaa Pariisin sopimuksen hiilidioksidipäästöjen markkinamekanismien valmisteluja, kertoo Ohlström:

Mikael Ohlström
Seuraa Pariisin prosessin etenemistä myös Twitter-tililtä @MikaelOhlstrom

”Prosessi kuitenkin etenee siten, että markkinamekanismit otetaan esille keväällä Bonnin virkamiesneuvotteluissa. Sen sijaan päästöjen hinnoittelun kehittäminen etenee itse neuvottelujen ulkopuolella, eikä varsinaisten neuvotteluosapuolten pöydissä.”

”Hiilidioksidipäästöjen hinnoittelu on avainasemassa jatkon kannalta: Pariisin kunnianhimoiset ilmastotavoitteet edellyttävät niin massiivisia investointeja, että niiden toteutuminen on mahdollista vain tehokkaasti toimivien markkinoiden avulla. Markkinat taas mahdollistavat sen, että yritykset ja sijoittajat voivat osallistua laajasti ilmastoratkaisujen toteuttamiseen. Tästä syystä päästöille tulisi lähivuosina neuvotella markkinaehtoinen hinnoittelujärjestelmä ja kansainvälinen ’päästövaluutta’, joka tulisi hyväksyä eri alueiden päästökauppajärjestelmissä.”

Kansainvälistä päästökauppaa tulisi EK:n mukaan rakentaa vaiheittain. Liikkeelle päästään siten, että linkitettäisiin jo toimivia alueellisia päästökauppajärjestelmiä yhteen. EU on päästökaupan pioneeri, mutta myös Yhdysvalloissa on pitkälle edenneitä alueita ja Kiinassa aloitetaan valtakunnan tasoinen päästökauppa ensi vuonna.

Marrakeshin osallistujia puhututti Ohlströmin mukaan myös USA:n tuleva vallanvaihto.

”Trumpin vaalivoitto kohahdutti, mutta käytäväkeskusteluissa ilmastopolitiikan suurien linjojen odotettiin säilyvän. Esimerkiksi Kiina on vähän yllättäenkin ottanut määrätietoisesti paikkansa ilmastopolitiikan edistäjänä, eikä Trumpin olisi helppoa livetä Pariisin sopimuksen rintamasta. Myös poliittisia vetoomuksia esitettiin Yhdysvaltojen täysipainoiselle osallistumiselle jatkossakin. Joka tapauksessa Yhdysvalloissa lukuisat osavaltiot, kaupungit ja yritykset tulevat jatkamaan ponnisteluja ja toimia päästöjen vähentämiseksi, vaikka liittovaltiotasolla asiat hidastuisivat.”

Positiivista Marrakeshissa oli myös se rakentava suhtautuminen, jota elinkeinoelämää kohtaan osoitettiin yhä useammalta taholta.

”Yritykset nähdään yhä laajemmin ratkaisijan roolissa ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa. Yksityinen sektori tulisi vastaavasti myös ottaa tiiviisti mukaan kehittämään pelisääntöjä siihen, kuinka Pariisin sopimus käytännössä toimeenpannaan. Yrityksiä on tarpeen kuunnella erityisesti sovittaessa päästövähennysten markkinamekanismeista.”

Suomalainen elinkeinoelämä esitteli ratkaisujaan Marrakeshissa useissa oheistapahtumissa sekä elinkeinoelämän suurimmassa kongressissa Sustainable Innovation Forumissa.

Lisätiedot:

Kommentit

Kommentoi