PK-johtaja Jouni Hakala: Yrittäjyyspolitiikan huomio pk-työnantajiin

EK:n Pk-pulssi selvitti suomalaisen yrittäjäkentän toteutunutta ja tulevaa kehitystä. Jotta vuoden 2017 positiiviset näkymät tuottaisivat myös työpaikkoja, tulee yrittäjyyspolitiikan fokus kohdentaa EK:n mukaan pieniin ja keskisuuriin työnantajiin.

EK tutki: pk-yritysten kasvu orastaa

EK:n toteuttama Pk-pulssi selvittää kahdesti vuodessa pienten ja keskisuurten työnantajayritysten arvioita toteutuneesta ja tulevasta kehityksestään. Marraskuussa tehdyn tuoreimman kyselyn mukaan pk-työnantajien yritystoiminnassa on tapahtunut varovaista kohentumista vuoden 2016 aikana. Myös odotukset ensi vuoden kasvulle ja viennille ovat myönteisiä. Kuitenkin työllisyyden näkymät ovat edelleen varovaiset, tiivistää EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen:

  • Pk-yritysten kysyntä on edellisen 12 kuukauden aikana lisääntynyt 34 prosentissa ja vähentynyt 22 prosentissa työnantajayrityksiä. Seuraavan vuoden aikana 39 prosenttia vastaajista ennakoi kysynnän kasvua ja 12 prosenttia sen supistumista.
  • Myös investoinnit ovat olleet lievässä myötätuulessa. Noin 30 prosenttia raportoi investointien lisääntymisestä ja 20 prosenttia niiden vähentymisestä edellisen 12 kuukauden aikana. Vuoden 2017 aikana investointeihin odotetaan edelleen pientä lisäystä.
  • Viennissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Tulevaisuus herättää kuitenkin myönteisiä odotuksia: 38 prosenttia arvioi ulkomaankaupan lisääntyvän ja vain 8 prosenttia ennakoi sen vähentyvän seuraavan vuoden aikana.
  • Vaikutukset työllisyyteen jäävät silti vielä vähäisiksi. Työntekijämääräänsä lisänneitä pk-yrityksiä on karkean arvion mukaan vain noin 4 000 enemmän kuin henkilöstöä vähentäneitä yrityksiä. Tilanne säilynee samankaltaisena myös seuraavan vuoden aikana.

Pk-sektorin työllisyyteen ja kasvuun tarvitaan tehokkaampia lääkkeitä

EK:n PK-johtajan Jouni Hakalan mukaan Pk-pulssin tulokset antavat pohdittavaa päättäjille:

– Haasteena on se, että varsinaisten kasvuyritysten joukko Suomessa on yhä rajallinen. Pelkät startupit eivät vielä riitä aikaansaamaan tarvittavaa kasvusysäystä. Toisaalta hallitus on toiminut aktiivisesti yksinyrittäjien puolesta – ne ovatkin tärkeitä mutta eivät yksinään ratkaise työllisyysongelmaa.

Työllisyyden kannalta avainasemassa ovat pitkän linjan pk-työnantajat, alleviivaa Hakala:

– Yrittäjyyspolitiikan fokukseen pitäisikin nostaa työnantajayritykset, joita on määrällisesti paljon mutta jotka eivät eri syistä ole vielä lähteneet tai päässeet kasvuun.

Sipilän hallitus on asettanut tavoitteeksi tuplata pk-yritysten viennin määrä vuoteen 2020 mennessä. Siihen pääsemiseksi tarvitaan Hakalan mukaan tehokkaampia kannusteita.

– Nyt olisi tilausta kokonaisvaltaiselle, ministeriöiden rajat ylittävälle pk-kasvuohjelmalle, jolla pureuduttaisiin hitaan kasvun taustalla oleviin juurisyihin. Yksi laajavaikutteinen pullonkaula liittyy omistajanvaihdoksiin. Niitä helpottamalla vauhditettaisiin uuden yrittäjäsukupolven voimin niin kasvua, kansainvälistymistä ja innovaatioita. Myös panostukset Team Finlandiin pitäisi saada vertailukelpoiselle tasolle kilpailijamaiden kanssa.

Pk-pulssiin vastasi marraskuussa 2016 noin 360 yritystä.

Tutustu tuloksiin tutkimusraportin ja infografiikan muodossa.

Yritystoiminnan näkymät seuraavan 12 kuukauden aikana

Pk_pulssi

Lähde: Pk-pulssi, syksy 2016

Lisätiedot:

Kommentit

Kommentoi