Elinkeinoelämän viesti puoliväliriiheen: kuusi keinoa vahvempaan Suomeen!

Miten lisää työtä ja talouskasvua satavuotiaaseen Suomeen? Elinkeinoelämän järjestöt tarjoavat hallitukselle kuutta keinoa, joilla niitä saadaan.

Rakenteet reippaasti uusiksi, sääntely säälliseksi

Talouden kasvuedellytysten ja työllisyyden parantamiseksi on uudistettava työmarkkinoiden rakenteita niin, että työmarkkinoille saadaan lisää kilpailua ja joustavuutta. Työlainsäädännön ja työehtosopimusten kehittämisessä on keskityttävä helpottamaan työllistämistä ja lisäämään joustavuutta niin, että yritykset voivat menestyä kansainvälisessä kilpailussa riippumatta siitä, minkä kokoisia ne ovat tai kuuluvatko ne työnantajaliittoihin vai eivät.

Sääntelyä on purettava kunnianhimoisemmin. Digitaalisuutta tulee edistää kaikin keinoin.

Verotuksesta kilpailuetu

Verotuksen on kannustettava yrittämiseen, omistamiseen ja työntekoon. Sen tulee olla ennustettavaa ja yritysten tulee pystyä ennakoimaan veroratkaisujen sisältö. Erilaisten yritysmuotojen verotuksellinen tasavertaisuus on turvattava. Yrityksen ja omistajan verotuksen tulee olla Suomelle kilpailuetu.

Julkinen sektori tälle vuosituhannelle

Julkisen sektorin pitkän aikavälin näkymä on erittäin huolestuttava, sillä väki vanhenee ja huoltosuhde heikkenee. Rakenteita on uudistettava. Julkinen sektori tehostuu ja palveluiden laatu paranee lisäämällä yksityistä toimintaa eri puolilla yhteiskuntaa. Markkinatalous valjastetaan entistä paremmin palvelemaan yhteiskuntaa.

Sote-uudistus ja valinnanvapaus valmiiksi

Sosiaali- ja terveyspalvelu- ja maakuntauudistukselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen edellyttää mahdollisimman laajaa valinnanvapautta kansalaisille palvelutuottajan valinnassa. Laaja valinnanvapaus tuottaa kustannussäästöjä ja luo kannusteita asiakaslähtöisten, korkealaatuisten ja innovatiivisten palveluiden kehittämiseksi. Sote-uudistuksen on mahdollistettava uusien teknologioiden ja toimintatapojen hyödyntäminen.

Maahanmuuttajille mahdollisuus yrittäjyyteen ja työhön

Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa. Onnistunutkaan koulutuspolitiikka ei riitä takaamaan osaavan työvoiman saatavuutta. Vaikeassakin taloustilanteessa on aina työvoimakapeikkoja, joihin tarvitaan työntekijöitä ulkomailta. Kyse voi olla erityisosaamista vaativista tehtävistä tai suoranaisista työvoimapula-aloista. Suomen on oltava houkutteleva kohde ulkomaalaisille erityisosaajille ja investoinneille. Ulkomaisten huippujen työskentely lisää työpaikkoja Suomessa antaen myönteisen panoksen kasvulle ja julkisen talouden kestävyydelle.

Työtä vapaakaupan puolesta

Suomen on ratkaistava, millaisen roolin se muuttuvassa maailmassa ottaa. Tuoreiden muutoksien – Ison-Britannian EU-eron ja USA:n presidenttivalinnan – vaikutuksia on vielä vaikea ennustaa. Suomen on edistettävä mahdollisimman käytännönläheistä järjestelyä EU:n ja Ison-Britannian kanssa. Tavoitteena tulee olla mahdollisimman laaja eurooppalainen markkina-alue. Vapaakauppaa on edistettävä kaikkiin ilmansuuntiin. Suomen on uudistettava Euroopan unionia, jotta kansalaisten luottamus sen toimintaa kohtaan vahvistuu ja sen rooli taloutta vahvistavana voimana lisääntyy. Yritysten toimintaympäristön vahvistaminen nostetaan tärkeämmälle sijalle unionin tehtävien joukossa.

Lisätietoja:
Elinkeinoelämän keskusliitto, toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Haastattelupyynnöt viestintäjohtaja Jenni Järvelän kautta, p. 040 5567156
Keskuskauppakamari, toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä, p. 050 366 2395
Perheyritysten liitto, toimitusjohtaja, Leena Mörttinen, p. 050 512 7269
Suomen Yrittäjät, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, p. 040 504 1944

Kommentit

Kommentoi