EK:n kilpailukysely: Lähes 40 % pk-yrityksistä kohtaa epätervettä kilpailua

Julkisen sektorin aiheuttamat markkinahäiriöt ovat yleisiä koko maassa. Merkittävimmäksi kilpailun esteeksi nousi yrityksen epäreilu kilpailuasema suhteessa verovaroilla toimivaan kunnan liikelaitokseen, viranomaiseen tai muuhun julkisen sektorin toimijaan.

EK:n kilpailukyselyyn vastasi 318 pk-sektorin työnantajayrittäjää:

  • 30 prosenttia yrittäjistä koki kilpailutilanteensa heikentyneen ja 10 prosenttia sen parantuneen viime vuosien aikana.
  • 58 prosenttia arvioi kilpailutilanteen melko hyväksi tai tasapuoliseksi. 38 prosenttia vastaajista kuitenkin ilmoitti, että kilpailussa esiintyy esteitä tai kilpailu ei toimi lainkaan.
  • Kilpailuesteitä raportoineista yrityksistä 45 prosenttia ilmoitti syyksi sen, ettei yritys pysty tasapäisesti kilpailemaan julkisen sektorin omistaman yksikön kanssa. Toiseksi suurin kilpailueste liittyi siihen, että lainsäädäntö antaa julkisen sektorin kilpailijalle yksinoikeuden tiettyyn toimintaan tai jonkin muun kilpailuedun (26 prosenttia kilpailuesteitä kohdanneista).
  • Kilpailutilanne arvioitiin sitä kriittisemmin, mitä pienemmästä yrityksestä oli kyse. Alle 10 henkilön mikroyrityksistä 41 prosenttia oli kohdannut kilpailun esteitä, kun osuus yli 50 henkilön yrityksissä oli 27 prosenttia.

Epäreilut kilpailuasetelmat ovat ongelma, joka vaikeuttaa pk-yritysten toimintaa laajasti Suomen kunnissa, arvioi pk-yrityskyselyistä vastaava Jari Huovinen.

EK:n Yrittäjyys-ryhmän vetäjä Jari Huovinen tulkitsee tuloksia:

– Yritykset kokevat olevansa kilpailutilanteessa alakynnessä, kun sääntely ja viranomaisvalvonta rasittavat niitä julkisen sektorin kilpailijaa raskaammin. Liian usein yritykset jäävät markkinan ulkopuolelle myös siitä käytännön syystä, että kilpailutuksia ja tarjouspyyntöjä koskeva tieto jää vain julkisten toimijoiden tietoon.

EK:n yrityslainsäädännön asiantuntijan Jukka Lehtosen mukaan kyselyn tulokset alleviivaavat tarvetta puuttua kuntien aiheuttamiin markkinahäiriöihin.

– Tilanne on ristiriitainen. Suomessa kyllä on sääntelyä, jonka tarkoitus on turvata yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan kilpailuneutraliteetti. Ongelma kuitenkin on, että kunnat eivät noudata sitä, kun rikkomuksista ei ole mitään seuraamuksia.

– Kyselytulokset vahvistavat käsitystämme siitä, että monilla toimialoilla on ilmiselvän syrjivää sääntelyä. Esimerkiksi terveydenhoito-, jäte-, perusopetus- ja joukkoliikennelainsäädäntö asettaa julkisen toimijan yksityistä yritystä parempaan asemaan.

Jukka Lehtonen lupaa palata aiheeseen kevään 2018 aikana. EK tulee esittämään uudistuksia, joilla julkisten toimijoiden aiheuttamia markkinahäiriöitä voitaisiin ratkaista.

Perimmäinen kysymys on Jukka Lehtosen mukaan se, kuuluuko kunnan ylipäätään kilpailla markkinoilla verovaroin vai pitäisikö sen keskittyä ydintehtäviinsä.

– Suomalaiset pk-yritykset ovat muutoinkin haastavassa kilpailutilanteessa. Niiden asemaa ei kannata entisestään vaikeuttaa markkinahäiriöiden kaltaisilla itse aiheutetuilla ongelmilla.

EK julkistaa kevään aikana ehdotuksensa uudistuksista, joilla markkinahäiriöitä voitaisiin ratkaista.

EK:n yrityskyselyn aineisto on kerätty loppuvuodesta 2017.

Tutustu tuloksiin infografiikan muodossa (Jari Huovisen presentaatio Kuopion julkistustilaisuudessa).