Suomalaisyrityksiä syrjivä maahantuotujen vähäarvoisten tavaroiden verovapaus poistettava viipymättä

EU:n ulkopuolelta myytyjen tuotteiden verotus asettaa suomalaiset yritykset epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa EU:n arvonlisäveroalueen ulkopuolisiin yrityksiin. Kaupan liitto, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK vaativat, että EU:n ulkopuolisilta verkkokaupoilta on poistettava kilpailua vääristävä veroetu viivyttelemättä.

Euroopan unioni on päättänyt, että EU:n arvonlisäveroalueen ulkopuolelta toimitettujen vähäarvoisten, enintään 22 euron arvoisten tavaroiden syrjivä verovapaus poistuu vuoden 2021 alusta alkaen. Useat Euroopan maat – tähän mennessä Ruotsi, Norja, Itävalta ja Sveitsi – ovat ilmoittaneet poistavansa tämän kilpailua vääristävän veroedun etuajassa.

Kaupan liiton, PAMin, EK:n ja SAK:n mielestä muutos tulisi toteuttaa myös Suomessa mahdollisimman pian, sillä viivyttely asettaa suomalaiset kaupan alan yritykset epätasa-arvoiseen kilpailuasemaan. Lisäksi verovapauden myötä keräämättä jääneiden arvonlisäverojen määrä on merkittävä. Kaupan liiton arvion mukaan viime vuonna verotuottoja jäi keräämättä noin 42 miljoonaa euroa, ja tänä vuonna summa voi olla jo 50 miljoonaa.

Maahantuonnista ei peritä arvonlisäveroa silloin, kun tavara toimitetaan EU:n ulkopuolelta Suomeen ja sen arvo on enintään 22 euroa, tai kun arvonlisävero olisi alle viisi euroa. Tilanteesta hyötyvät esimerkiksi internetin markkinapaikkojen kautta tavaroita myyvät yritykset. Kyseiset yritykset saavat verovapauden myötä epäreilun kilpailuedun verrattuna suomalaiseen kauppaan, jonka tuotteiden hintoihin arvonlisävero lisätään.

Teknisesti syrjivän veroedun poisto tapahtuisi poistamalla arvonlisäverolaista säännökset, jotka koskevat verottomuudelle asetettua 22 euron raja-arvoa ja pienintä maahantuonnista kannettavaa veroa, joka tällä hetkellä on 5 euroa.*

”Hyvin yksinkertaisella lakimuutoksella pystytään siis lisäämään verotuottoja useilla kymmenillä miljoonilla euroilla samalla kun EU:n ulkopuolista ja suomalaista kauppaa kohdeltaisiin tasavertaisesti”, Kaupan liiton veroasiantuntija Toni Jääskeläinen huomauttaa.

EU:n ulkopuolelta tilatut halpatuotteet eivät aina täytä EU:ssa tuoteturvallisuudelle, kuluttajansuojalle tai vaikkapa energiatehokkuudelle asetettuja vaateita. Tuotteessa voi olla CE-merkintää muistuttava merkintä, mutta valmistaja ei välttämättä tunne turvallisuusmääräyksiä tai noudata niitä. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) hiljattain testaamista halpatuotteista lähes kaikki osoittautuivat käyttäjälle vaarallisiksi. Näiden halpatuotteiden tilaaminen on nyt ja jatkossa kuluttajan omalla vastuulla. Kysymys kuuluukin, halutaanko niiden myyntiä Suomeen tukea verotuksessa.

”Kotimainen kauppa työllistää palvelualojen ammattilaisia ja hoitaa velvoitteensa kuluttajansuojaan sekä tuoteturvallisuuteen liittyen. Miksi siis tarjoaisimme EU:n ulkopuolisille toimijoille suotuisampaa verokohtelua?”, PAMin ekonomisti Olli Toivanen kiteyttää.

Suomalaisen kuluttajan kannalta verovapauden poisto tarkoittaisi käytännössä sitä, että EU:n ulkopuolisista tilauksista tulisi maksaa arvonlisävero ensimmäisestä eurosta lähtien. Arvonlisäveron voi maksaa esimerkiksi itse Tullin Tuonti-ilmoituspalvelussa tai valtuuttamalla rahdinkuljettajan hoitamaan verovelvoitteet. Esimerkiksi ruotsalaisten kuluttajien ostaessa tuotteita Wish-verkkokaupasta tuotteiden hinta sisältää Ruotsin arvonlisäveron.

* Arvonlisäverolain (30.12.1993/1501) 94 §:n 1 momentin 24 kohta sekä 101 b §

Lisätietoa:
Toni Jääskeläinen, veroasiantuntija, Kaupan liitto, p. 050 533 0619, toni.jaaskelainen(at)kauppa.fi
Janne Koivisto, johtava asiantuntija, EU- ja kauppapolitiikka, yrityslainsäädäntö, Kaupan liitto p. 050 321 3639, janne.koivisto(at)kauppa.fi
Olli Toivanen, ekonomisti, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, p. 045 204 3445, olli.toivanen(at)pam.fi
Katri Jakosuo, elinkeinopoliittinen asiantuntija, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, p. 044 750 4529, katri.jakosuo(at)pam.fi


Kaupan ala on digitalisaation myötä muuttunut kansainväliseksi. Muuttuneesta kilpailuympäristöstä ja etenkin kansainvälisen verkkokaupan kasvusta huolimatta alan sääntely on edelleen laadittu pitkälti kansallista kivijalkakauppaa silmällä pitäen. Kansainvälisessä verkkokaupassa sääntelyä ei myöskään käytännössä aina valvota, mikä asettaa suomalaiset yritykset epäreiluun asemaan markkinoilla. Tämä ilmenee arvonlisäverotuksen ohella esimerkiksi kuluttajansuojaa ja jätteiden tuottajavastuuta koskevassa sääntelyssä.

Kaupan alan merkitys Suomen taloudelle on suuri: kaupan osuus on kokonaisuudessaan noin 15 prosenttia Suomen kansantaloudesta, ja kansantalouden kasvusta viidennes on viime vuosina syntynyt kaupan alalla. Yksittäisenä toimialana kauppa on Suomen suurin työllistäjä. Ala työllistää noin 300 000 henkilöä. Kaupan alan menestys onkin keskeistä Suomen hyvinvoinnille myös tulevaisuudessa.

 

Kommentit

Kommentoi