Pitkän linjan kotimarkkinayritykset tehokkaammin Team Finlandin fokukseen

Vakaan vaiheen pk-yrityksistä on syytä rakentaa Suomen kansainvälistymisen seuraava aalto. EK selvitti viennin alkuvaiheessa olevien pk-työnantajien odotuksia Team Finlandille, ja kokosi 10 näkökulmaa kansainvälistymispalveluiden kehittämiseksi.

Suomen tulevan vientimenestyksen kannalta on olennaista tunnistaa ne yritykset, joissa on eniten uutta vientipotentiaalia. EK:n selvitysten mukaan reilu 10.000 pk-yritystä joko harkitsee vientiä tai on jo ottamassa kansainvälistymisen ensi askelia. Niiden joukossa suurimman ryhmän muodostavat 10 – 49 työntekijän yritykset, joita voidaan kuvata asemansa vakiinnuttaneiksi kotimarkkinayrityksiksi. Niiden vienninedistämistarpeet voivat erota merkittävästikin jo syntyessään kansainvälistä kasvua tavoittelevien startup-yritysten odotuksista.

EK teki haastattelukartoituksen, jossa 17 kansainvälistymisen alkuvaiheessa olevaa pk-yritystä kertoi Team Finlandia koskevista kokemuksistaan sekä odotuksista niiden parantamiseksi. Palaute kiteytettiin seuraaviin kokonaisuuksiin.

10 näkökulmaa Team Finlandin kehittämiseksi
  Koettu kv-palveluiden haaste Pk-yritysten ehdottama ratkaisu
1 Kv-palvelutarjonnan sekavuus nostaa pk-yrityksen kynnystä löytää ja hakeutua palveluihin. Kirkastetaan Team Finlandin toimijoiden työnjakoa huomioiden myös seudulliset yksiköt. Tehostetaan viestintää ja verkostotyötä.
2 ELY:jen kv-palveluiden koettu epätasaisuus asettaa pk-yritykset epäreiluun kilpailuasemaan sijaintimaakunnasta riippuen. Kansainvälistyminen ei tunne maakuntarajoja. Luodaan toimintamalli, jossa kaikkien ELY:jen kv-palvelut olisivat joustavammin hyödynnettävissä yli maakuntarajojen.
3 ELY:jen ja Business Finlandin tuki ohjaa liian yksipuolisesti ulkopuolisten konsulttipalveluiden käyttöön, vaikka pk-yrityksellä voisi itsellään olla tarvittava osaaminen (haasteena enemmänkin ajanpuute). Sallitaan rahoituksen kohdentaminen nykyistä tehokkaammin myös siihen, että yrityksen oma henkilö irrotetaan vientihankkeen valmisteluun.
4 Business Finland myöntää nopean kasvun kansainvälistymistukea käytännössä vain startupeille. Kuitenkin myös pitkän linjan pk-yritysten kansainvälistyminen voi olla startupmaisen nopea ja riskipitoinen prosessi esim. omistajanvaihdosvaiheessa. Uudistetaan Business Finlandin tukimuotoja ja rahoituskriteerejä siten, etteivät ne rajaisi yli 5-vuotiaita yrityksiä tuen ulkopuolelle.
5 Kv-hankkeiden hitaat päätösprosessit ja koettu raskas byrokratia syövät pk-yrityksen resursseja ja hankkeen vaikuttavuutta. Kevennetään operatiivista hankebyrokratiaa niin haku- kuin raportointivaiheessa, jotta yrityksen johto voi keskittyä varsinaiseen kv-hankkeeseen.
6 Yhteys Team Finlandin asiantuntijaan katkeaa liian usein hakemusvaiheen jälkeen. Varmistetaan Team Finlandin yhteydenpito ja sparraus läpi koko hankkeen. Tämä voi myös vähentää koettua byrokratiaa.
7 Kv-palveluiden ja -toimintamallien lyhytjänteisyys ja poukkoilevuus vaikeuttaa pk-yrityksen kansainvälistymistä. Viranomaisilta pk-yrityksille palvelulupaus käynnistettyjen kv-ohjelmien ja tukimuotojen jatkuvuudesta ja johdonmukaisuudesta (seudullinen ja kansallinen taso).
8 Oikean kv-osaajan löytäminen vaikeuttaa yritysten kansainvälistymistä. Luodaan kansallinen projektipooli, josta pk-yritys voi palkata määräaikaisen kv-osaajan.
9 Rahoitusehdot mahdollistavat määräaikaisen kv-osaajan palkkaamisen pääsääntöisesti vain kotimaahan. Muutetaan kv-hankkeiden rahoitusehtoja siten, että kv-osaajan voi palkata tarvittaessa myös kohdemarkkinoille.
10 Ulkoministeriön edustustot ovat alihyödynnetty resurssi pk-sektorilla. Tehostetaan ulkoministeriön jalkautumista maakuntiin ja yritysverkostoihin; fokukseen myös pitkän linjan pk-yritykset.

 

Yleisenä palautteenaan yritykset korostivat pitkäjänteisyyttä, kiteyttää EK:n yrittäjyysasiantuntija Outi Ervasti haastatteluiden antia:

”Kansainvälistyminen on yritykselle vaativa kehitysvaihe, jossa onnistuminen vaatii usein vuosien työn. Siksi on välttämätöntä, että Suomen hallituksen yrittäjyys- ja vienninedistämispolitiikka säilyttää selkeän kurssin yli vaalikausien. Vastaavasti Team Finland -palveluiden rahoituskriteerien, toimintamallien ja painopisteiden on oltava johdonmukaisia.”

”Samaan aikaan on kuitenkin positiivista, että EK:n tutkimusten mukaan Team Finland -palveluiden käyttö on yleistynyt kansainvälistä bisnestä tekevien pk-yritysten keskuudessa selvästi. Esimerkiksi lähes 70 prosenttia niistä kokee Business Finlandin palvelut asiantunteviksi ja vastaavan yrityksen tarpeisiin.”

EK haastatteli vuoden 2019 marras-joulukuussa 17 pk-yritystä, jotka ilmoittivat olevansa kansainvälistymisen alkuvaiheessa. Yritykset edustivat sekä teollisuutta että palvelualoja, sijaiten eri puolilla Suomea. Kaikilla yrityksillä oli jo kokemusta Team Finland -palveluista.

Tutustu tuloksiin infografiikan muodossa.

Kommentit

Kommentoi