Europarlamentaarikkojen kerrottava sitoumuksistaan entistä tarkemmin

Euroopan parlamentti tavoittelee lisää läpinäkyvyyttä päätöksentekoonsa. Käytössä on jo avoimuusrekisteri, ja tämän vuoden alusta on ryhdytty soveltamaan uusia menettelysääntöjä. Europarlamentaarikkojen on annettava selvitys mm. rahapalkkioistaan, ammattitoiminnastaan ja hallitusjäsenyyksistään.

Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti ottivat viime kesänä käyttöön uuden avoimuusrekisterin (Transparency register), joka kokoaa yhteen tiedot EU-edunvalvontaa harjoittavista organisaatioista. Tavoitteena on lisätä avoimuutta Euroopan unionin päätöksentekoon.

Rekisteriin on ilmoittautunut tähän mennessä yli 3 000 organisaatiota ja määrä kasvaa jatkuvasti. Myös EK on rekisteröitynyt.

– EK on vastuullinen edunvalvoja, joka jakaa tietoa EU:n lakihankkeiden yritysvaikutuksista kaikille tasapuolisesti. Avoimuusrekisteri helpottaa käytännön edunvalvontatyötä, kommentoi EK:n Brysselin toimiston päällikkö Tytti Peltonen.

Avoimuusrekisterin käytön laajentamisesta Euroopan unionin neuvostoon neuvotellaan parhaillaan. Asian uskotaan etenevän Tanskan EU-puheenjohtajuuskaudella, todettiin ajatushautomo CEPSin järjestämässä avoimuusseminaarissa Brysselissä viime viikolla.

Rahapalkkiot, ammattitoiminta ja hallitusjäsenyydet suurennuslasin alle

Europarlamentaarikot hyväksyivät joulukuussa itselleen uudet menettelysäännöt, joilla pyritään edelleen lisäämään päätöksenteon avoimuutta ja torjumaan epäeettistä toimintaa.

Tämän vuoden alusta voimaan tulleiden sääntöjen mukaan meppien on annettava selvitys kaikesta parlamentin ulkopuolella tapahtuvasta toiminnasta, josta he saavat rahakorvauksen tai joka saattaa johtaa eturistiriitaan. Rahan tai muun palkkion vastaanottaminen vastineeksi parlamentin päätöksiin vaikuttamisesta kielletään, samoin sivutoiminen edunvalvonta ja yli 150 euron arvoisten lahjojen vastaanottaminen.

Meppien on ilmoitettava julkisesti kaikki ammatillinen toimintansa kolmelta vaaleja edeltävältä vuodelta. Myös mahdollinen kuuluminen yritysten, kansalaisjärjestöjen tai yhdistysten hallituksiin on tuotava julki.

Sääntöjen rikkojan nimi julkaistaan parlamentin nettisivuilla, ja myös taloudellisia sanktioita voidaan langettaa.

– Avoimuuden lisääminen ja menettelysääntöjen laatiminen on tavanomaista toimintaa, Tytti Peltonen sanoo.

Vaatimus ”lainsäädännön jalanjäljestä” ei tullut pakolliseksi

Ns. lainsäädännöllisen jalanjäljen (legislative footprint) sisällyttämisestä menettelysääntöihin keskusteltiin valmistelutyöryhmässä pitkään. Vaatimus jalanjäljestä jätettiin lopullisesta versiosta kuitenkin pois.

Lainsäädännöllinen jalanjälki olisi velvoittanut meppejä listaamaan kaikki edunvalvojat, joita he ovat kuulleet valmistellessaan omia mietintöjään ja jotka ovat antaneet mietintöön merkittävän panoksen. Käytännössä esimerkiksi kaikki tärkeät tapaamiset olisi pitänyt luetella mietinnössä.

Velvoitteen puuttumisesta huolimatta jotkut mepit ilmoittavat vapaaehtoisesti tapaamansa edunvalvojat.

Europarlamentaarikkojen äänestyskäyttäytymistä seuraavan VoteWatch.eu:n mukaan pakollisen lainsäädännöllisen jalanjäljen puuttuminen menettelysäännöistä heikentää huomattavasti EU:n avoimuutta. Säännöissä ei myöskään ole viittauksia meppien avustajiin eikä selkeää ohjetta, millä ajanjaksolla edunvalvonta Euroopan parlamentissa on kiellettyä entiseltä mepiltä.

Lisätietoja:

EK:n Brysselin toimiston päällikkö Tytti Peltonen, puh. 09 4202 3332

Euroopan parlamentin menettelysäännöt
Avoimuusrekisteri
VoteWatch

Kommentit

Kommentoi