Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta ajaa rikkirajoituksia myös etelään

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta ei salli lisäaikaa pohjoisille merialueille. Sen sijaan se esittää kireiden vaatimusten ulottamista kaikkien EU-maiden aluevesille.

Rikkidirektiivin muutosehdotuksen käsittely eteni Euroopan parlamentissa, kun ympäristövaliokunta äänesti mietintönsä keskeiset linjaukset. Ympäristövaliokunta ei salli lisäaikaa pohjoisille merialueille vaan esittää sen sijaan kireiden vaatimusten ulottamista kaikkien jäsenmaiden aluevesille. Ympäristövaliokunnan neuvotteluja on vetänyt europarlamentaarikko Satu Hassi.

Eteneminen lähikuukausina

Parlamentti palaa asiaan toukokuussa, kun täysistunto käsittelee ympäristövaliokunnan mietintöä ja muiden parlamentaarikkojen tekemiä esityksiä. EK:n johtavan asiantuntijan Tiina Haapasalon mukaan odotettavissa on eteläisten jäsenmaiden voimakas vastustus:

–        Välimeren mailla on hyvin tiedossa rikkirajoituksista aiheutuvat valtavat kustannukset ja mahdoton aikataulu kustannusten lieventämiseksi muilla keinoin. On vaikea kuvitella, miksi ne hyväksyisivät yrityksilleen tällaiset kilpailukykyä syövät velvoitteet.

Suomessa eduskunta linjasi, että Suomi hakee direktiiviehdotuksen voimaantulon lykkäystä tässä vaiheessa vähintään viideksi vuodeksi ensisijaisesti koko Itämerelle. Jäsenmaiden ympäristöministerit käsittelevät asiaa joko maaliskuun tai kesäkuun kokouksessa.

Direktiiviehdotuksen käsittely kestää yleensä puolesta vuodesta kahteen vuoteen. Käsittely jatkuu niin kauan, että parlamentti ja jäsenmaiden ministerit ovat yhtä mieltä asiasta. Ellei sopuun päästä, komission ehdotus hylätään.

Ongelmana pohjoisten jäsenmaiden epätasapuolinen kohtelu

IMO:n rikkipäätös sekä komission rikkidirektiiviehdotus kohtelevat EU:n jäsenmaita epätasapuolisesti ja aiheuttavat pohjoisten merialueiden kuljetuksille erittäin suuret lisäkustannukset. Rikkidirektiiviehdotuksen ilmeinen suhteettomuus Suomen kannalta loukkaa EU:n omia oikeusperiaatteita.

Haapasalo korostaa, että lisäaika on välttämätön uusien tiukempien vaatimusten noudattamisessa.

–          Kilpailukyvyn turvaamiseksi direktiivin toimeenpanoa tulisi lykätä vastaamaan globaaleja velvoitteita eli vuoteen 2020 tai 2025. Näin yritykset saisivat aikaa kehittää ja hyödyntää teknologioita, joilla on mahdollista välttää kalliin polttoaineen käyttöönotosta syntyvä kustannusten nousu. Rikkidirektiivillä tulee myös nopeuttaa uusien teknologioiden hyväksymismenettelyjä ja markkinoille pääsyä.

Komission tulisi pikimmiten esittää arvionsa siitä, millaisin EU:n keinoin ja kansallisin tukitoimin rikkidirektiivin vaikutuksia on mahdollista lieventää. Esimerkiksi valtiontukien käyttömahdollisuus vaikuttaa siihen, mikä on lopullinen kustannusvaikutus. Nämä reunaehdot on oltava tiedossa siinä vaiheessa, kun direktiivistä lopulta päätetään.

Lisätiedot:
Johtava asiantuntija Tiina Haapasalo
puh. 040 763 1482
etunimi.sukunimi@ek.fi

Kommentit

Kommentoi