Perusopetuksen yläkouluun ja kieliohjelmaan tarvitaan yksilöllistä valinnaisuutta

Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus perusopetuksen yleisistä tavoitteista ja tuntijaosta lisää kaikille pakollisten yhteisten opintojen määrää. Oppiaineiden yhteistyötä tuetaan, mutta oppilaan yksilöllinen valinnaisuus vähenee.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus tuntijaoksi

Tänään opetusministeri Jukka Gustafssonille luovutettu virkamiestyöryhmän ehdotus lisää toteutuessaan kaikille pakollisten yhteisten opintojen osuutta ja kaventaa oppilaan yksilöllistä valinnaisuutta.

– Jokainen tarvitsee koulussa onnistumisen kokemuksia. Valinnaisuutta tarvittaisiin yläkouluun nykyistä enemmän, jotta kukin oppilas voisi 8- ja 9-luokalla suunnata opintojaan omien kiinnostuksen kohteidensa mukaisesti. Tämä lisäisi oppilaiden kiinnostusta omasta tulevaisuudestaan ja vahvistaisi motivaatiota jatko-opintoihin, toteaa asiantuntija Mirja Hannula EK:n koulutus- ja työvoimayksiköstä.

Yrittäjyyttä, talouden ja teknologian opetusta tarvitaan

Ehdotuksessa on varattu yläkoulussa oppiainerajat ylittävään opetukseen yksi vuosiviikkotunti. Aihekokonaisuuksien kautta voidaan vahvistaa yhteisöllistä toimintakulttuuria.

–  Oppiaineiden yhteistyötä yläkoulussa tuetaan tuntiresurssilla ja valinnaisten opintojen kautta. Nämä ratkaisut luovat uudenlaisia mahdollisuuksia oppimiskulttuurin muutokselle ja uudenlaiselle yhteistyölle oppiaineiden kesken, jatkaa Hannula.

Kieliohjelma kaipaa rohkeaa uudistamista

Ehdotukseen sisältyy tavoite kieliohjelman monipuolistamisesta tukemalla A2- ja B2-kielten valintoja kohdennetulla erityisavustuksella.

– Ehdotus uudesta kieliohjelmasta ei monipuolista pitkän A1-kielen valintoja, eikä tuota parempaa ruotsin kielen osaamista, toteaa Hannula.

EK korostaa monipuolisten kieli- ja kulttuuriopintojen merkitystä ja on ehdottanut kieliohjelman uudistamista ensi vaiheessa siten, että jokainen joka valitsee kaksi alakoulussa alkavaa kieltä voisi halutessaan valita toisen kotimaisen lyhyenpänä B2-kielenä. Pidemmällä tähtäimellä toisen kotimaisen osalta tulisi siirtyä vapaaseen valintaan, jolloin sen valitsijoiden määrä pitkänä A-kielenä lisääntyisi ja saataisiin sekä monipuolisempia kielivalintoja että parempaa toisen kotimaisen kielen osaamista, jatkaa Hannula.

Ehdotus on parhaillaan hallituksen sivistyspolittiisessa ministeriryhmän käsittelyssä. Uudesta tuntijaosta on tarkoitus päättää valtioneuvoston asetuksella kevään aikana. Edellisen kerran tuntijakoa yritettiin uudistaa vuonna 2010.

OKM:n ehdotus perusopetuksen yleisitä tavoitteista ja tuntijaosta

Lisätietoja:
Mirja Hannula, asiantuntija
p. 09 4202 2232
etunimi.sukunimi@ek.fi

Kommentit

Kommentoi