Logistinen kilpailukyky liikennepolitiikan keskiöön

EK kannattaa tänään julkaistun logistiikkaselvityksen esityksiä siitä, että liikenteen veroja ja maksuja tulee arvioida kokonaisuutena. Liikennepolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi tulee asettaa yritysten logistiikkakustannusten aleneminen.

Liikenne- ja viestintäministeriön asettama selvitysmiesryhmä on tänään julkaissut selvityksensä, jossa tarkastellaan Suomen ulkomaankaupan logistiikan pullonkauloja ja kehittämistarpeita pitkällä tähtäimellä.

Selvitysmiehet tuovat hyvin esille sen, miten suuri merkitys logistiikalla on yritysten kilpailukyvyn kannalta. He esittävät raportissaan runsaasti perusteltuja kehitysehdotuksia liittyen logistiikkakustannuksiin sekä liikennejärjestelmän kehittämiseen.

Kustannukset kokonaistarkasteluun

Yritysten kustannuskuormaa on viime aikoina lisätty sekä kansallisilla veroilla ja maksuilla että EU-velvoitteilla. Yksittäisten päätösten kokonaiskustannuksia ei ole otettu huomioon. EK:n näkemyksen mukaan jatkossa tarvitaan kustannusten systemaattista kokonaisarviointia, ja tavoitteeksi tulee asettaa logistiikkakustannusten aleneminen.

Selvitysmiehet tuovat aiheellisesti esille ennakoivan kansainvälisen edunvalvonnan. Olennaista on saada merenkulun rikkivaatimuksiin riittävän pitkä siirtymäaika. Samalla on toimittava aktiivisesti uusien säädösten valmistelussa siten, että EU:ssa ja kansainvälisissä järjestöissä valmisteltavat säädökset eivät heikennä logistista kilpailuasemaamme vaan pikemminkin vahvistavat sitä.

Selvitysmiehet esittävät siirtymistä fiskaalisesta verorahoituksesta kohti käyttäjä maksaa -mallia. Käyttömaksuja on myös EK:n näkemyksen mukaan tarpeen selvittää. Tämä tarkastelu on tärkeää tehdä kaikki liikennemuodot kattavana kokonaisuutena kuten raportissa esitetään.

Talvi ei saa enää yllättää

Raportissa korostetaan ympärivuotisen ja –vuorokautisen liikennöitävyyden turvaamista. Tärkeää on erityisesti liikenneverkon talvikunnossapito sekä jäänmurto. Jäänmurtokapasiteetti on mitoitettava vaikean talven mukaan.

Toimintavarmuuden kannalta myös väylien kunto on ratkaisevaa. Raportissa esitetään, että liikenneverkkojen rahoituksen painopistettä siirretään infrastruktuurin ylläpitoon. EK:n näkemyksen mukaan perusväylänpidon lisärahoitus on tarpeen, mutta kehittämisinvestointienkaan tarve ei kuitenkaan ole vähentynyt. Ulkomaankaupan tärkeimmillä kuljetusreiteillä ja kotimaan vilkkaimmilla liikenneväylillä on edelleen monia keskeisiä investointikohteita. Ne edellyttävät pitkän tähtäimen investointiohjelmia.

Väylärahoitus on kohdennettava kysynnän ja logistisen lisäarvon mukaan. Kehittämisinvestointien osalta selvitysmiehet priorisoivat aiheellisesti ulkomaankaupan tarvitsemia, satamiin ja rajanylityspaikoille johtavia pääväyliä.

Lisätiedot:
Asiantuntija Kyösti Orre
puh. 0400 426 134
etunimi.sukunimi@ek.fi

Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala
puh. 09 4202 2540
etunimi.sukunimi@ek.fi

Kommentit

Kommentoi