Euroopan elinkeinoelämä: talouspolitiikassa elintärkeiden valintojen aika

Euroopan elinkeinoelämän kattojärjestö BusinessEurope julkisti eilen Brysselissä ns. reformibarometrin, jossa tarkastellaan EU-maiden edistymistä talouden uudistuksissa viime vuonna. Samalla järjestö suuntasi viestinsä loppuviikolla kokoontuvalle valtionjohtajien Eurooppa-neuvostolle.

Keskeinen sanoma Euroopan poliittisille päättäjille kuuluu, että pahimman epävarmuuden hälvenemisestä huolimatta Euroopan talous on edelleen merkittävässä tienhaarassa. Tänä vuonna tehtävät talouspolitiikan valinnat määräävät sekä välittömän toipumisen nopeuden että koko mantereen talouskasvun potentiaalin pitkällä aikavälillä.

Rakenteita uudistetaan, mutta liian hitaasti

Järjestyksessään kuudes reformibarometri sisältää sekä EK:n ja sen sisarjärjestöjen omia arvioita talouden uudistuksista että monentyyppistä tilastodataa. Se on siis varsin samankaltainen kuin monet kilpailukykyvertailut, mutta sen tavoitteena ei ole niinkään asettaa maita paremmuusjärjestykseen, vaan etsiä koko Euroopan kilpailukykyongelmia.

Useat jäsenmaat käynnistivät huomattavia rakenneuudistuksia talouskriisin kärjistyttyä viime vuoden lopulla. Muutos lähti kuitenkin liikkeelle myöhään, ja vauhti on ollut kokonaisuudessaan hidas. Euroopan komission antamilla maakohtaisilla suosituksilla on ollut monessa maassa ratkaiseva merkitys. BusinessEurope kehottaakin hyödyntämään uudistuksille suotuisaa ilmapiiriä nyt määrätietoisesti.

Reformibarometrin mukaan julkista taloutta ja rahoitusmarkkinoiden vakautta koskevissa uudistuksissa on keskimäärin päästy paremmin vauhtiin kuin tuottavuutta, kilpailukykyä ja investointien edistämistä koskevissa uudistuksissa

Investoinnit käyntiin, julkiset taloudet vakaammiksi

Julkistamistilaisuudessa puhunut BusinessEuropen pääsihteeri Philippe de Buck totesi, ettei elinkeinoelämä voi mitenkään sallia akuutin kriisin vaihtumista pitkäksi hitaan kasvun ajaksi.

– Euroopan elinkeinoelämä haluaa investoida. Jotta investoinnit myös suuntautuisivat Eurooppaan, sekä EU:n että jäsenmaiden on parannettava kilpailukykyään.

Kivuliaatkin uudistukset ovat nyt välttämättömiä, jottei valtioiden velkataakka söisi tulevaisuudenodotuksia. Esimerkiksi Italiassa pelkät valtionvelan hoitokulut olivat jo pari vuotta sitten yhtä suuret kuin koko opetustoimen kustannukset. Nyt tilanne on edelleen vaikeutunut.

BusinessEuropen mukaan jäsenmaiden julkisten talouksien vakauttaminen on kaikkein tärkeintä, jotta luottamus talouden kohenemiseen voidaan palauttaa. Samalla tarvitaan kuitenkin monenlaisia toimia tukemaan kasvua. Työmarkkinoita on uudistettava niin, että palkanmuodostus ottaa paremmin huomioon tuottavuuskehityksen.

Järjestö kantaa huolta myös rahoitusmarkkinoista. Vakaus on parantunut, mutta kiristyvä sääntely ei saa johtaa yritysrahoituksen kuivumiseen, vaan on löydettävä oikea tasapaino. Rahoituksen saatavuudesta on tullut paljon aiempaa suurempi ongelma, ja kireästä yritysrahoituksesta on joistakin jäsenmaista jo erittäin varoittavia esimerkkejä.

Lisätietoja:
Johtava ekonomisti Penna Urrila
puh. 040 570 7860
etunimi.sukunimi@ek.fi

Vastaava ekonomisti Simo Pinomaa
puh. 040 715 4230
etunimi.sukunimi@ek.fi

Kommentit

Kommentoi