Lukukausimaksukokeilu vakinaistettava

Koulutuksen maksullisuus herättää Suomessa aina suuria tunteita. Esimerkiksi poliittiset puolueet ovat suhtautuneet siihen tähän asti varsin varauksellisesti. EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta korkeakouluopiskelijoilta on kuitenkin voinut kokeiluluontoisesti periä lukukausimaksuja vuodesta 2010.

EK:n mielestä kokeilu pitäisi mitä pikimmiten muuttaa pysyväksi järjestelyksi ja ulottaa kaikkiin vieraskielisiin koulutusohjelmiin. Kokeilun puolivälin karu tulos on, että maksuja ei ole juurikaan onnistuttu perimään. Maksavia opiskelijoita on yhteensä 63, vaikka ehdot täyttäviä englanninkielisiä koulutusohjelmia on 150 eri puolilla Suomea.

— Huono tulos ei ole millään tavalla yllätys. Se, että pistettiin pystyyn vain kokeilu, oli paha virhe, toteaa EK:n koulutuspolitiikan asiantuntija Marita Aho.

Lukukausimaksujen edellytyksenä on, että korkeakouluilla on apurahaohjelma, jolla voidaan tarvittaessa tukea maksullisiin koulutusohjelmiin osallistuvien opiskelijoiden opiskelua. Tällaisen ohjelman perustamisessa kuten myös maksullisen ohjelman markkinoinnissa on aikamoinen työ. Kuka viitsii ryhtyä vaivaan, kun jatkosta ei ole selvyyttä?

Lainsäädännön heikkous

Lukukausimaksut tehtiin jo alun perin miltei mahdottomiksi niitä säätelevässä lainsäädännössä. Kokeilu rajoittuu vain ylempiin korkeakoulututkintoihin, ja esimerkiksi ammattikorkeakouluissa niihin pääsy edellyttää ”alemman” ammattikorkeakoulututkinnon suorittamista vastaavalta alalta ja vähintään kolmen vuoden työkokemusta. On todella harvinaista, että ulkomaalainen opiskelija täyttää tällaiset ehdot.

— Lukukausimaksujen olisi myös heti alun perin pitänyt kattaa kaikki vieraskieliset ohjelmat. Hakija varmasti ihmettelee, miksi jossain yliopistossa maisteriohjelma on maksullinen, toisessa aivan samanniminen englanninkielinen ohjelma maksuton, täydentää Aho EK:n korjausvaateita.

Paljon melua tyhjästä, summasi myös lukukausimaksukokeilun puolivälitulokset julkistanut seminaari 14.3.2012 Helsingissä.

Lukukausimaksukokeilussa on kyse siitä, että suomalaiset korkeakoulut voivat vuosina 2010–2014 periä maksuja vieraskieliseen ylempään korkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutusohjelmaan hyväksytyltä EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevalta opiskelijalta. Maksujen perimisen edellytyksenä on, että korkeakouluilla on apurahaohjelma, jolla voidaan tarvittaessa tukea maksullisiin koulutusohjelmiin osallistuvien opiskelijoiden opiskelua. Korkeakoulut voivat itse määritellä perittävien maksujen suuruuden. Niissä hajatapauksissa, missä maksuja on peritty, ne ovat olleet 3 500–12 000 euroa lukuvuodelta.

Korkeakoulujen lukukausimaksukokeilu

Lisätietoja:
Marita Aho, asiantuntija
p. 09 4202 2336
etunimi.sukunimi@ek.fi

Kommentit

Kommentoi