Tuottavuuden pyöreä pöytä: Suomalainen työelämä Euroopan parhaaksi

Suomalaista työelämää on kehitettävä niin, että Suomi on Euroopan johtava maa työelämän kehittämisessä ja työelämän laadussa. Tähän päästään vahvistamalla työmarkkinatoimijoiden yhteistyötä ja tukemalla työpaikoilla tapahtuvaa tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikaista kehittämistä.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteinen näkemys hallitusohjelmaan sisältyvästä työelämän kehittämisstrategiasta julkistettiin Tuottavuusyhteistyöseminaarissa 26. maaliskuuta Helsingissä. Tuottavuuden pyöreä pöytä edellyttää, että työelämän kehittämisstrategian toteuttamiseksi käynnistetään laaja kansallinen yhteistyöhanke. Osana tätä hanketta Tekes käynnistää erillisen työorganisaatioiden kehittämisohjelman.

Kansallisen työelämähankkeen toteuttaminen edellyttää hyvin toimivaa työnjakoa ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Kehittämisstrategiassa mukana olevien palveluntarjoajien, toimialaliittojen ja kansallisten toimijoiden tehtävänä on luoda sille mahdollisimman hyvät puitteet. Toimialat ovat tärkeässä asemassa tuottavuusyhteistyön edistämisessä työpaikoilla. Kehittämistyötä varten kansalliselle yhteistyöhankkeelle on varattava tarvittavat resurssit hallituskauden ajaksi.

Maan hallitusohjelmaan sisältyvän työelämän kehittämisstrategian valmistelu käynnistyi syksyllä 2011. Tavoitteena on parantaa työllisyysastetta, työelämän laatua, työhyvinvointia ja työn tuottavuutta. Työmarkkinakeskusjärjestöjen Tuottavuuden pyöreä pöytä on osallistunut aktiivisesti työelämän kehittämisstrategian valmisteluun.  Tällainen strategia on aiemmin kokonaan puuttunut Suomesta. Samoin on puuttunut laaja ja näkyvä kansallinen yhteishanke tuottavuuden ja työelämän laadun parantamiseksi.

Työelämän kehittämisstrategian lähtökohdaksi kunkin työpaikan tilanne

Tuottavuuden pyöreä pöytä pitää tärkeänä, että työelämän laadun ja tuottavuuden kehittäminen liittyvät käytännössä vahvasti toisiinsa. Siksi ei riitä, että kehitetään vain toista – vain työhyvinvointia tai vain tuottavuutta. Niitä on kehitettävä samanaikaisesti ja työpaikkojen omilla toimenpiteillä, luonnollisena osana työtä ja työyhteisön arkea. Tuottavuuden pyöreä pöytä korostaa työpaikoilla tehtävän tuottavuusyhteistyön merkitystä.

Työelämän kehittämisstrategian lähtökohtana on oltava työpaikan oma tilanne ja tavoitteena on löytää kullekin työpaikalle sopiva kehityspolku. Kehittymismahdollisuuksia on tarjottava historialtaan ja toimintatavoiltaan erilaisille organisaatioille kaikilla sektoreilla ja toimialoilla. Työyhteisöjen kehittäminen hyviksi ja entistä paremmiksi on mahdollista kaikilla toimialoilla. Sitä kautta syntyvät tulevaisuuden työpaikat ja laadullisesti huipputason työelämä.

Työpaikkoja on tuettava siirtymään kehittymisessään vähintään hyvälle perustasolle, jolloin työpaikan arki ja velvoitteiden hoitaminen on sujuvaa. Kehittyneissä työpaikoissa panostetaan aluksi erillisiin hankkeisiin, mutta siirrytään usein vähitellen suunnitelmalliseen ja monipuoliseen kehittämiseen. Edelläkävijäorganisaatioiden toiminta on jatkuvaa maailmanluokan tai muuten erinomaisten tuotteiden, palveluiden, toimintakonseptien ja työyhteisöjen kehittämistä.

Valmisteilla olevan työelämän kehittämisstrategian on katettava suomalainen työelämä kokonaisuudessaan. Sen on palveltava niin suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä kuin kuntia, valtion työpaikkoja ja seurakuntia sekä niiden työntekijöitä.

Tuottavuusyhteistyöllä kilpailukykyä ja työllisyyttä

Tuottavuuden pyöreä pöytä perustettiin 2007 työmarkkinakeskusjärjestöjen korkean tason elimeksi, jonka tarkoitus on nostaa esille tuottavuuden ja työelämän laadun merkitys yritysten kilpailukyvylle, julkisten palvelujen vaikuttavuudelle ja kestävälle rahoitukselle. Ryhmässä ovat edustettuina kaikki työmarkkinakeskusjärjestöt sekä näitä järjestöjä lähellä olevat tuottavuustoimijat.

Tuottavuuden pyöreän pöydän sihteeristön katsaus ”Suomalainen työelämä Euroopan parhaaksi.

Lisätietoja:

Sture Fjäder
Akava, puheenjohtaja
puh. 0400 609 717

Eeva-Liisa Inkeroinen
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, johtaja
puh. 0400 894 220

Risto Voipio
Kirkon työmarkkinalaitos KiT, työmarkkinajohtaja
puh. 09 180 2270

Markku Jalonen
KT Kuntatyönantajat, työmarkkinajohtaja
puh. 040 547 7710

Saana Siekkinen
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, kehittämisjohtaja
puh. 040 834 5030

Markku Salomaa
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK, johtaja
puh. 040 752 445

Teuvo Metsäpelto
Valtion työmarkkinalaitos VTML, työmarkkinajohtaja
puh. 09 1603 4900

Kommentit

Kommentoi