EU raivaa pääsyä ulkopuolisten maiden julkisiin hankintoihin
EU pyrkii parantamaan eurooppalaisten yritysten pääsyä kolmansien maiden hankintamarkkinoille. Komission esityksen mukaan EU asettaisi kilpailurajoituksia sellaisille kauppakumppaneille, jotka eivät tarjoa EU-yrityksille pääsyä julkisten hankintojen markkinoille.
EU:n julkiset hankinnat ovat hyvin avoimia ulkopuolisilta markkinoilta tulevalle kilpailulle. EU:ssa tunnetaankin kasvavaa huolta ulkomaalaisten yritysten alihintaisista tarjouksista, jotka saattavat perustua epäreiluihin kilpailuetuihin kuten valtioiden myöntämiin tukiin. Samalla EU-yritysten pääsy muiden maiden julkisiin hankintoihin on hyvin rajallinen.
Komission maaliskuussa julkaiseman esityksen mukaan ulkomaalaista kilpailua voitaisiin rajoittaa silloin, jos EU:lla ei ole vastavuoroista markkinoillepääsyä kauppakumppaneiden markkinoille.
Kaksi keinoa rajoittaa ulkopuolista kilpailua
Esityksen mukaan komissio voisi myöntää julkiselle hankintayksikölle luvan rajoittaa EU:n ulkopuolelta tulevien tarjousten vastaanottamista, mikäli tuotteet tai palvelut eivät kuulu EU:n tekemien markkinoillepääsysitoumusten piiriin. Esimerkiksi Brasilian, Kiinan ja muiden BRIC-maiden kanssa EU:lla ei ole kattavia sopimuksia julkisten hankintojen markkinoillepääsystä.
Toiseksi EU voisi asettaa väliaikaisia rajoituksia tai hinnankorotuksia niiden maiden tuotteille ja palveluille, joissa EU-yritykset eivät pääse osallistumaan julkisiin hankintoihin.
Huolena protektionismin kierre
On tärkeää tavoitella vastavuoroisia hankintapelisääntöjä kolmansien maiden kanssa, mutta kilpailun rajoittaminen on aina kaksiteräinen miekka. Komission esittämään keinovalikoimaan liittyy useita ongelmia, jotka voivat lopulta haitata EU-yrityksiä, toteaa EK:n asiantuntija Saila Saastamoinen.
– Yhä useammat EU-yritykset toimivat itsekin jo kolmansissa maissa. Nyt esitetyt rajoitukset kohdistuisivat siis myös niihin eurooppalaisyrityksiin, jotka ovat kansainvälistäneet hankintaketjunsa.
Pelkona on myös, että EU:n uudet rajoitukset kiristäisivät erityisesti EU:n ja Kiinan kauppasuhteita.
Komissio toki korostaa, että kyse on vastavuoroisuuden lisäämisestä, ei protektionismista. Silti EU:n kauppakumppaneiden vastatoimia voi pitää todennäköisinä.
– Ottaen huomioon komission esittämiin rajoituksiin liittyvät ongelmat on jatkokeskusteluissa syytä miettiä tarkkaan, ovatko komission esittämät keinot sellaisia, joilla todella pystytään vaikuttamaan muiden maiden halukkuuteen avata niiden omia julkisia hankintoja kilpailulle.
Kolmansilla mailla kattavia rajoituksia
EU:n suurimmat kauppakumppanit ovat talouskriisin myötä lisänneet rajoituksia entisestään omilla hankintamarkkinoillaan, kuvaa Saastamoinen.
– Arvioilta 85 % EU:n julkisista hankinnoista on avoimia ulkopuolisille yrityksille. Sen sijaan USA:ssa vain 32 % julkisista hankinnoista on avoinna ulkomaalaisille ja Japanissa 28 %. Kiinassa osuus on vieläkin vähäisempi, koska maa ei kuulu WTO:n julkisia hankintoja koskevan GPA-sopimuksen piiriin.
Komission esitys kilpailurajoituksista menee seuraavaksi Euroopan neuvoston ja parlamentin käsiteltäviksi. Tavoitteena on saada asetus voimaan vuoden 2013 loppupuolella.
EU:n komission esitys
Lisätiedot:
Asiantuntija Saila Saastamoinen
puh. 0400 279 958
etunimi.sukunimi@ek.fi