Yliopistolakia ei syytä muuttaa
Yliopistojen strategisen johtamisen ote on vahvistunut ja yliopistojen menokuri on parantunut merkittävästi kehittyneen talousjohtamisen myötä. Myös yliopistojen strateginen ja systemaattinen sidosryhmäyhteistyö on lisääntynyt, vaikka siinä on edelleen kehittämisen varaa. Nämä näkemykset ilmenevät tuoreesta yliopistolakiuudistuksen vaikutusten arvioinnista.
Hallitustyöskentelyssä korostuu nyt kokonaisjohtaminen
– Hallituksissa yliopistoyhteisön ulkopuoliset jäsenet ovat jäntevöittäneet hallitustyöskentelyn tapoja sekä edistäneet toiminnan ja talouden kokonaisjohtamista. Taloudellisen vastuun vahvistuminen ja lisääntynyt talousosaaminen ovat välttämättömiä erityisesti nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa, jossa yliopistojen saamaa valtion rahoitusta leikataan, EK:n johtaja Timo Kekkonen painottaa.
Arvioinnin mukaan virkasuhteiden muuttaminen työsuhteiksi ei ole juuri vaikuttanut tutkimuksen, opetuksen tai taiteellisen toiminnan vapauteen. Myöskään työntekijäpuolen pelot laajamittaisista irtisanomisista eivät ole toteutuneet.
Vuoropuhelua yliopiston sisällä ja sidosryhmien kanssa syytä lisätä
─ Yliopistolakiuudistuksen myötä monet yliopistojen uudistusprosessit ovat lähteneet hyvin liikkeelle tai saaneet lisävauhtia. Strategiseen suunnitteluun liittyvää vuoropuhelua ja osallistamista pitää vahvistaa niin yliopistoyhteisön sisällä kuin sidosryhmienkin kanssa, Kekkonen summaa.
─ Tehty arviointi antaa arvokasta tietoa yliopistolain vaikutuksiin liittyvistä eri tahojen kokemuksista, joita yliopistot voivat hyödyntää toimintansa kehittämisessä. Tarvittavat muutokset koskevat toiminta- ja menettelytapoja, eivätkä edellytä lainsäädäntömuutoksia, jatkaa Kekkonen.
Uusi yliopistolaki tuli voimaan vuoden 2010 alussa. Lain hyväksymisen yhteydessä eduskunta edellytti, että hallitus antaa lain vaikutuksista selvityksen sivistysvaliokunnalle kevätistuntokaudella 2012.
Lainsäädäntömuutoksen myötä yliopistot irrotettiin valtio-organisaatiosta ja siten yliopistojen taloudellis-hallinnollinen autonomia vahvistui. Yliopistoille annettiin myös itsenäinen työnantaja-asema ja yliopistojen virkasuhteet muutettiin työsuhteiksi. Yliopistolakiuudistuksen vaikutusten arvioinnissa keskityttiin arvioimaan, millaisia vaikutuksia uudella lainsäädännöllä on ollut siirtymävaiheessa strategisen johtamisen ja henkilöstöpolitiikan alueilla.
OKM:n Yliopistolakiuudistuksen vaikutusten arviointi -julkaisu