Yliopisto-opintoja uudistetaan – työelämävalmiuksia vaalittava

19.04.2012

Suomalaisissa yliopistoissa on meneillään perusteellinen koulutusremontti. Koulutusohjelmien lukumääriä supistetaan, niiden nimiä muutetaan, opetussisältöjä ja menetelmiä sekä opiskelijoiden ohjausta uudistetaan. Työnantajien keskuudessa on noussut esiin pelko, että erityisesti kandidaattivaiheen opinnoista tulee liian yleisiä ja ammatillisten valmiuksien kehittyminen heikentyy.

Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa onnistumisen edellytys

—Meiltä valmistuu visionäärejä ja muutosagentteja, jotka kehittävät suomalaista ja globaalia yhteiskuntaa paremmaksi. Luonnollisesti hyvä yhteistyö suomalaisen elinkeinoelämän kanssa on tehtävän onnistumisen kannalta elintärkeää, vakuuttaa Aalto-yliopistossa kandiuudistusta tekniikan koulutuksessa vetävä professori Mauri Airila.

Eri yliopistoissa uudistukset keskittyvät ensin kandidaattivaiheeseen. Aalto-yliopistossa uusien kandidaattiohjelmien kantavia ajatuksia ovat ohjelmien ja kurssien sisällön perusteellinen uudelleen arviointi konkreettisista osaamistavoitteista käsin sekä projektimaisten, yritysyhteistyötä sisältävien työtapojen lisääminen. Ohjelmien perusluonne on ”polytekninen”, eli ne kehittävät laaja-alaista tekniikan osaamista ja antavat mahdollisuuden liittää opintoihin muita Aalto-yliopiston tarjoamia osaamisalueita.

Esimerkiksi Aallossa uusimuotoiset kandidaattiohjelmat aloitetaan syksystä 2013 ja uudet ylemmät ohjelmat 1–3 vuoden sisällä tästä. Tekniikan viidellä kandidaattiohjelmalla on sama perusrakenne, mutta ohjelma- ja opiskelijakohtainen räätälöinti on mahdollista. Kolmivuotisista kandidaattiopinnoista runsas vuosi käytetään pääaineen opiskeluun. Opiskelija voi suunnata sivuaineensa ja vapaavalintaiset opintonsa muualle kuin omaan alaansa, mutta halutessaan myös pääainetta lähellä oleviin aineisiin, jolloin ammatillista syvyyttä on mahdollista rakentaa jo kandidaatin tutkintoon lähes kahden vuoden verran.

Uudistukset yliopisto-opetuksessa tuiki tarpeellisia

Yliopisto-opintojen keskeyttämistä pitää vähentää ja valmistumista nopeuttaa. Opetuksen pitää vastata tulevaisuuden muuttuviin osaamistarpeisiin ja yliopistojen tulee kansainvälistyä. Kandi-ohjelmien uudistamisella pyritäänkin entistä joutuisampaan opintojen läpäisyyn, parempiin oppimistuloksiin, entistä kyvykkäämpien opiskelijoiden rekrytointiin, lisääntyvään kansainvälisyyteen sekä aitojen liikkuvuusmahdollisuuksien luomiseen.

—Yliopisto-opetuksen uudistukset tulevat todelliseen tarpeeseen, toteaa EK:n koulutuspolitiikan asiantuntija Marita Aho.

—Yliopistojen täytyy kuitenkin olla valmiita vuoropuheluun elinkeinoelämän kanssa, kun esimerkiksi opetuksen sisältöjä muokataan. On välttämätöntä kehittää myös palautemekanismeja, joilla seurataan uudistusten osuvuutta elinkeinoelämän tarpeisiin, jatkaa Aho.

EK:ssa käynnistyy vielä tämän kevään aikana selvitys, millainen yliopistokoulutuksen työnantajapalautejärjestelmä voisi olla.

Lisätietoja:
Marita Aho, asiantuntija
p. 09 4202 2336
etunimi.sukunimi@ek.fi

Mauri Airila, professori, Aalto-yliopisto
etunimi.sukunimi@aalto.fi