Elinvoimaa infrastruktuurista

Teollisuuden merkitys Suomelle säilyy talouselämän nopeista muutoksista huolimatta. Sen kasvualustana toimii kilpailukykyinen infrastruktuuri, jonka kautta tuotanto elää ja hengittää. Infrastruktuurin kehittäminen edellyttää vaalikaudet ylittävää politiikkaa.

Infrastruktuuri ei ole talouselämän muodikkain sana. Se on kuitenkin välttämätöntä koko yhteiskunnan toiminnan kannalta. Yrityksille infrastruktuurin merkitys kasvaa sitä suuremmaksi, mitä energia- tai kuljetusintensiivisempi ala on kyseessä. Erityisesti luonnonvarojen hyödyntäminen vaatii paljon energiaa sekä toimivat kuljetusyhteydet.

Teollisuudelle raaka-aineet, energia ja logistiikka ovat keskeisiä tuotannontekijöitä.

– Onko niitä saatavilla riittävästi, häiriöttömästi ja kohtuullisin kustannuksin? Kyseessä on tietynlainen kolmiyhteys, EK:n johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala muistuttaa.

Edellisen hallituksen energiapäätösten yhteydessä energian merkitys Suomelle alettiin jälleen ymmärtää. Nyt Kylä-Harakka-Ruonala toivoo samanlaista heräämistä logistiikan kohdalla.

– Nyt on hyvä hetki tarkastella koko logistista järjestelmää ylhäältäpäin ja irtautua yksittäisiä väylänpätkiä koskevasta ajattelusta. Kustannustehokkuus korostuu.

Pitkäjänteisyyttä peräänkuuluttaa myös Energiateollisuuden hallituksen puheenjohtaja Lauri Virkkunen.

– Investointitason pysyminen korkealla ei ole itsestäänselvyys. Se edellyttää investointeihin kannustavaa toimintaympäristöä, jossa yhteiskunnan ohjaus, kuten sääntely tai verotus, on ennakoitavaa, pitkäjänteistä ja johdonmukaista, Virkkunen viittasi alan peräti kahden miljardin euron vuosi-investointeihin EK:n Prima-lehden huhtikuun numerossa.

 

Kommentit

Kommentoi