Biomassojen kestävän energiakäytön kriteerit eivät saa lisätä yritysten hallintotaakkaa

Elinkeinoelämä on huolissaan Euroopan komissiossa valmisteltavista kriteereistä, joilla arvioidaan biomassojen energiakäytön kestävyyttä. Esitystä kriteereistä odotetaan tämän vuoden aikana.

Kestävyys ja sitä osoittavat mekanismit ovat elinkeinoelämälle tervetulleita, mutta kestävyyden osoittamisesta ei saa aiheutua yrityksille uutta byrokratiaa. Pahimmillaan uusi byrokratia hidastaisi tai jopa estäisi bioenergiatavoitteiden toteutumisen Suomessa.

Paine uusien kriteerien käyttöönottoon tulee EU:n ulkopuolelta. Muutamat EU-maat tuovat esimerkiksi biomassoja, pellettejä ja puulastuja Etelä- ja Pohjois-Amerikasta sekä Afrikasta, ja näiden biomassojen kestävyys halutaan varmistaa. WTO-sääntöjen perusteella EU:n sisältä ja ulkoa tuotavaa raaka-ainetta on kohdeltava samalla tavoin.

EU:ssa on jo aiemmin luotu kriteerit nestemäisten biopolttoaineiden kestävyydelle. Ne on koettu osaltaan vaikeiksi, koska kestävyyttä joudutaan tarkastelemaan puueräkohtaisesti. Jos tämäntyyppinen toimintatapa omaksuttaisiin kaikelle biomassalle, byrokratia moninkertaistuisi paljon puuta käyttävissä maissa.

Suomessa puun käytön kestävyyttä ohjataan lainsäädännöllä, ohjeistuksella ja valvonnalla. Puu käytetään pääosin saha- ja metsäteollisuudessa, ja puun energiakäyttö katsotaan sivuvirran hyödyntämiseksi. Puiden latvoja, oksia ja kantoja, jotka muutoin jäisivät metsään, voidaan käyttää energiantuotannossa, mutta samalla on huolehdittava, että metsään jää riittävästi hakkuutähdettä uusiutuvan metsän ravinteiksi. Ainoastaan sivuvirran kestävyyttä tarkasteleva lainsäädäntö olisi Suomen näkökulmasta perin outoa.

Valmistelussa hyödynnettävä jo olemassa olevia mekanismeja

Suomen ja useiden muiden maiden metsähallinnosta vastaavat ministeriöt sekä metsäalan toimijat ovat esittäneet, että kestävyyskriteerit tulee valmistella olemassa olevaan FLEGT-järjestelmään perustuviksi. Järjestelmä koskee sekä EU:n sisältä että ulkoa tulevan puun markkinoille saattamista, ja se on WTO-sääntöjen mukainen.

Käyttämällä jo olemassa olevia raportointimekanismeja ja riskinarviointijärjestelmää kestävyyttä voidaan tarkastella osana laillisuuden osoittamista. Tarkempi tarkastelu tehtäisiin vain siellä, missä piilee riskejä. Näin puun valtavirran hallinnointiin ei syntyisi merkittävää lisäkuormaa.

Elinkeinoelämä katsoo, että kestävyyden osoittamista koskevat raportointivaatimukset voidaan määritellä uusiutuvaa energiaa koskevassa direktiivissä. Komission odotetaan antavan esityksensä kestävyyskriteereistä tämän vuoden aikana. Asiaa valmistellaan energiapääosastolla.

Lisätietoja:
Asiantuntija Satu Räsänen
puh. 09 4202 2543
etunimi.sukunimi@ek.fi

Asiantuntija Jouni Lind

Kommentit

Kommentoi