Hyvitysmaksujen laajentaminen olisi takaisku suomalaiselle digimarkkinalle

Yksityistä kopiointia kompensoivaa hyvitysmaksujärjestelmää ollaan laajentamassa. Jatkossa kuluttajat joutuisivat maksamaan lisämaksua mm. tietokoneiden, tulostimien, pilvi- ja verkkosisältöpalveluiden ja maksullisten sisältöjen hinnoissa. Näin hyvitysmaksun kokonaiskertymä kasvatettaisiin nykyisestä.

Hyvitysmaksulla tarkoitetaan 80-luvulla käyttöön otettua ns. kasettimaksua, jolla luovan työn tekijät saavat korvauksen kuluttajien tekemistä yksityisistä kopioista. Nykyään hyvitysmaksu koskee lähinnä CD- ja DVD-levyjä, mp3-soittimia, digibokseja ja ulkoisia kovalevyjä.

Suomi on sitoutunut hallitusohjelmassaan uudistamaan kansallista hyvitysmaksujärjestelmää sekä kehittämään EU-laajuisia digitaalisia sisämarkkinoita. EU-tason tavoitteena on korvata laitepohjaiset hyvitysmaksujärjestelmät sisällön lisensiointiin perustuvalla mallilla.

Opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämä ratkaisuneuvottelija Markus Leikola esittää 10.5. julkaistussa raportissaan täysin päinvastaista kehitystä. Uusina tuotteina ja palveluina hyvitysmaksun piiriin tulisivat

  • tietokoneet, tabletit, tulostimet
  • maksulliset pilvipalvelut ja verkkosisältöpalvelut
  • osa maksu-tv-kanavista ja äänikirjoista
  • ääni- ja videotallenteet.

Matkapuhelinten, paperikirjojen ja paperilehtien sisällyttäminen järjestelmään on jätetty avoimeksi.

Suomi jättäytymässä lisensiointikehityksestä

EK:n asiantuntija Riikka Tähtivuoren mukaan Leikolan esittämä uudistus veisi pohjan digitaalisten sisältöjen lisensioinnilta:

– Alun perinhän hyvitysmaksu oli tarkoitettu niihin ympäristöihin, joihin lisensointi ei ulottunut. Nyt hyvitysmaksut ulotettaisiin paitsi uusiin laitteisiin, myös jo maksettuihin sisältöihin ja sisältöpalveluihin.

Toteutuessaan uudistus söisi sekä suomalaisen sisältöteollisuuden että sähköisen kaupankäynnin kilpailukykyä, Tähtivuori pelkää.

– On vahingollista, jos Suomessa rakennetaan omaa erillistä järjestelmää, kun muualla maailmassa on tavoitteena rakentaa lisensiointiin perustuvaa digimarkkinaa.

– Suomalaisten sisällöntuottajien ja myös kuluttajien etua ajaisi moderni malli, jossa musiikkia, pelejä ja muita sisältöjä ladattaisiin laillisesta lähteestä maksullisesti.

Moninkertainen maksu samasta sisällöstä ja lisää hallintokuormaa yrityksille

Jos hyvitysmaksuja laajennetaan esitetyllä tavalla, järjestelmän maksumiehiksi joutuvat niin kuluttajat kuin yhä useammat yritykset. Jo nyt kuluttaja maksaa digiboksia ostaessaan usean kympin verran hyvitysmaksua, Tähtivuori muistuttaa.

– Kotitalouskohtainen laitemäärä ja digitaalisten sisältötuotteiden ja – palveluiden käyttö kasvaa jatkuvasti, jolloin samasta sisällöstä joutuu maksamaan moninkertaisesti. Se myös olisi omiaan ohjaamaan kuluttajaa käyttämään laittomia sisältöjä hyvitysmaksua vastaan.

– Yhtä hyvitysmaksueuroa kohden yrityksille tulisi hallinnollista kustannusta arviolta 51 senttiä.

– Kaiken kaikkiaan hyvitysmaksujen kokonaiskertymä nousisi, mikä on väärä suunta.

Ongelmallista Leikolan esityksessä on myös se, että se ottaa kantaa verkkotallennuspalvelun kaltaiseen erityiskysymykseen. Tämä kysymys ei kuulunut toimeksiantoon, vaan sen käsittelyyn on omat fooruminsa.

EK pitää tärkeänä, että nyt paneudutaan selvittämään vaihtoehtoisia malleja Leikolan esitykselle. Tulee löytää vaihtoehto, joka täyttäisi uudistuksen keskeisen tavoitteen saada Suomeen moderni järjestelmä, joka toimisi nykyistä huomattavasti pienemmin hallinnollisin kustannuksin.

Lisätiedot:
IPR-asiantuntija Riikka Tähtivuori
puh. 050 384 9454
etunimi.sukunimi@ek.fi

Kommentit

Kommentoi