Rikkidirektiivistä kohtuuttomat kustannukset Suomelle – haittoja lievennettävä kaikin keinoin

Elinkeinoelämä vaatii Suomen hallitusta perkaamaan välittömästi kaikki keinot, joilla on mahdollista lieventää yrityksille koituvia kustannuksia meriliikenteen uusien tiukempien rikkisäädösten vuoksi. Yritykset tarvitsevat tiedon valtion toimista nopeasti.

EU:ssa rikkidirektiivin käsittely on tullut sisällöllisesti päätökseen. Itämeren laivaliikenteessä on käytettävä vuoden 2015 alusta polttoainetta, jonka rikkipitoisuus ei ylitä 0,1:tä prosenttia.

Taustalla on kansainvälisen merenkulkujärjestön IMOn päätös laivojen polttoaineen rikkivaatimuksista vuodelta 2008. Nyt päätös viedään sellaisenaan EU:n lainsäädäntöön rikkidirektiivissä.

Vienti- ja tuontikuljetukset kallistuvat jopa 50 prosenttia

Muutos merkitsee valtavia lisäkustannuksia Itämeren liikenteeseen: sellaiset yritykset, joilla on ulkomaankaupan vienti- tai tuontikuljetuksia, joutuvat maksamaan korkeampia hintoja merirahdeistaan vuodesta 2015 lähtien.

Arvioiden mukaan merirahtien hinnat nousevat jopa 30–50 prosenttia.

– Tilanne on Suomelle mahdoton ja kohtuuton. Säädösten aikataulu on ylivoimainen, jotta kustannuksia voitaisiin lieventää alus- tai polttoaineteknologian keinoin. Nyt on käytävä nopeasti läpi kaikki muut mahdollisuudet kustannusten kompensoimiseksi, sanoo johtava asiantuntija Tiina Haapasalo EK:sta.

– Rikkidirektiivi sallii kansalliset valtiontuet haittaa kärsiville toimijoille. Yritykset tarvitsevat ripeästi tiedot tukisäännöistä ja tuen mahdollisesta määrästä. Kustannuksia voidaan kompensoida myös keventämällä kansallisia veroja ja maksuja, Haapasalo sanoo.

Toivottavaa on, että Suomessa selvitetään myös mahdollisuudet EU-rahoitukseen.

– Lisäksi Suomessa on laadittava maaraportti direktiivin toimeenpanon vaikutuksista. Vastaava tarkastelu on tehtävä myös muissa Itämeren maissa, Haapasalo tähdentää.

 

Lisätietoja

Kommentit

Kommentoi