Elinkeinoelämä kannattaa ACTA-sopimuksen päälinjoja

Suomi allekirjoitti väärentämisenvastaisen ACTA-kauppasopimuksen (Anti-counterfeiting Trade Agreement) EU:n ja 21 muun maan kanssa Japanissa tammikuun lopulla. Monet maat olivat allekirjoittaneet sopimuksen jo viime lokakuussa. Sopimuksen tavoitteena on tehostaa kansainvälisesti teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten torjuntaa.

Keskustelu ACTAn ympärillä käy kiihkeänä

Keskustelu ACTAn ympärillä käy kiivaana sekä Euroopan parlamentissa että useissa jäsenmaissa.

Sopimusta on kritisoitu mm. siitä, että internet-säännösten seurauksena operaattorit joutuisivat valvomaan aktiivisesti liittymänhaltijoiden nettiyhteyksiä ja verkossa kulkevaa sisältöä. Sen nähtäisiin olevan omiaan heikentämään kansalaisten perusoikeuksia, kuten sananvapautta ja yksityisyyden suojaa. Sopimuksen väitetään myös velvoittavan tulliviranomaiset takavarikoimaan matkailijoiden elektronisia päätelaitteita sekä estävän rinnakkaislääkkeiden tuonnin ja heikentävän siten lääkkeiden saatavuutta.

Sopimusneuvotteluja moitittiin salaisiksi ja neuvotteluprosessia läpinäkymättömäksi.

Elinkeinoelämä: asia kannattaa selvittää perusteellisesti

Kiivaan mielipiteenvaihdon seurauksena komissio on päättänyt pyytää Euroopan unionin tuomioistuinta arvioimaan, rikkooko sopimus kansalaisten perusoikeuksia ja -vapauksia. Komission näkemys on – kuten myös monen jäsenmaan Suomi mukaan lukien – ettei ACTA-kriitikoiden väitteille ole perusteita. Sopimus ei laajenna EU-sääntelyä nykyisestä eikä myöskään tiukenna sääntelyä Suomessa.

Asian vieminen tuomioistuimeen viivästyttää sopimuksen hyväksymistä EU:ssa jopa yli vuodella. On myös mahdollista, että parlamentti tiedustelee sopimuksesta EU-tuomioistuimelta.

Viipeen vuoksi Suomi on jäädyttänyt hallituksen esityksen valmistelun kansallisesta täytäntöönpanosta ja odottaa nyt tuomioistuimen lausuntoa. Myös elinkeinoelämä kannattaa tuomioistuinarvion tekemistä tällaisessa epäselvässä tilanteessa ja jatkovalmistelua sen jälkeen, kun tiedetään, miten EU:ssa edetään.

Väärennöksistä monenlaista haittaa

EK tukee pyrkimyksiä tehostaa IPR-oikeuksien täytäntöönpanoa maailmanlaajuisesti. Tuoteväärennösten torjunnassa tarvitaan monenlaisia toimia sekä eri osapuolten tiivistä yhteistyötä kansainvälisesti. ACTA täyttää tätä tehtävää hyvin.

Piratismi ja väärennetyt tuotteet heikentävät oikeudenhaltijoiden tuloja yhä enemmän. Ne tuovat oikeudenhaltijoille kustannuksia sekä vähentävät yritysten kiinnostusta innovaatioihin ja investointeihin. Väärennökset aiheuttavat myös vakavaa uhkaa kuluttajien terveydelle ja turvallisuudelle, ruokkivat organisoitua rikollisuutta ja vähentävät verotuloja. Aikaan saatu ACTA-sopimus vastaa päälinjoiltaan elinkeinoelämän tavoitteita.

Sidosryhmien näkemykset huomioitiin Suomessa

Suomi on ollut koko valmisteluprosessin ajan hankkeessa niin avoin kuin yleensä on mahdollista kansainvälisissä sopimusneuvotteluissa. Ulkoministeriö, joka on valmistellut valtioneuvoston kannanmuodostusta yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön kanssa, on järjestänyt useita lausuntokierroksia ja pitänyt seminaareja sidosryhmille. Suomi on tukenut siten neuvotteluprosessin avoimuutta alusta loppuun ja ottanut sidosryhmien näkemyksiä huomioon kansallisessa kannanmuodostuksessa.

Komission ACTA-sivut:
http://ec.europa.eu/trade/tackling-unfair-trade/acta/

Lisätietoja:
IPR-asiantuntija Riikka Tähtivuori
etunimi.sukunimi@ek.fi
p. 09 4202 2521

Brysselin toimiston päällikkö Tytti Peltonen

Kommentit

Kommentoi