Ympäristönsuojelulailta edellytettävä selkeitä pelisääntöjä ja parempaa ennakoitavuutta

Ympäristönsuojelulainsäädännön uudistuksen tavoitteena tulee olla lupaprosessien selkiyttäminen ja sujuvoittaminen. Lausuntokierroksella ollut lakiluonnos uhkaa viedä päinvastaiseen suuntaan.

Suomen ympäristönsuojelulain uudistus toteutetaan kahdessa vaiheessa. Nyt käsillä olevan ensimmäisen vaiheen aikapaineet liittyvät siihen, että kansallinen lainsäädäntö tulee saada harmonisoitua EU:n teollisuuspäästödirektiivin kanssa. Suomi on direktiivin täytäntöönpanosta jo myöhässä.

Päällekkäistä lainsäädäntöä

Ympäristöministeriön lakiehdotukseen on sisällytetty direktiivin täytäntöönpanon lisäksi uusia, puhtaasti kansallisista lähtökohdista tehtyjä muutoksia.

Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi luonnonsuojelulain rinnalle ehdotettu uudenlainen määrittely sijaintipaikan luonnonarvoista, viranomaisille annettavat valtuudet määrätä yritysten energian ja materiaalien käytön tehokkuudesta sekä lain suhde kemikaalien EU-tason sääntelyyn.

Seurauksena on päällekkäisyyttä suhteessa muihin olemassa oleviin säädöksiin ja menettelytapoihin. Esimerkiksi toimintojen sijoittumista ohjataan kaavoituksella ja luonnonsuojelulain mukaan suojelua vaativat alueet otetaan jo huomioon ympäristöluvissa. Niin ikään energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano on alkanut, samoin kuin kansallisen materiaalitehokkuusohjelman laatiminen. Lisäksi yrityksissä on laajasti käytössä vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset. Kemikaaleista puolestaan on olemassa muun muassa laaja REACH-sääntelynsä.

Uhkana lain tulkinnanvaraisuus ja hidastuvat lupaprosessit

”Esitettyjen muutosten ongelmana ovatkin tulkinnanvaraisuus ja päällekkäisyydet muun lainsäädännön kanssa. Epäselväksi on myös jäänyt, miksi nykyistä ympäristönsuojelulakia ja lupamenettelyä tulisi laajentaa ehdotetulla tavalla”, EK:n asiantuntija Irina Simola huomauttaa. Tehdyt muutokset vaativat kaikilta osapuolilta uudenlaista asiantuntemusta ja vaikeuttavat myös viranomaisresurssien tehokasta käyttöä.

”Yrityksille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa pitäisi vähentää ja pitkäkestoisia lupaprosesseja nopeuttaa. Lausuntokierroksella oleva ehdotus hallituksen esitykseksi näyttää vievän päinvastaiseen suuntaan”.

”Jos lakiluonnos toteutuisi ehdotuksen mukaisena, lupamenettelyt muuttuisivat entisestäkin hitaammiksi ja vaikeammin hahmotettaviksi. Tämä ei ole viranomaisten, yritysten eikä kansalaistenkaan edun mukaista”.

Simolan mukaan nyt tulee keskittyä teollisuuspäästödirektiivin edellyttämiin muutoksiin, jotta kansallinen ympäristönsuojelulaki voidaan saada ensi vuoden alussa voimaan.

”Uudistus tulee kaiken kaikkiaan toteuttaa siten, ettei sillä heikennetä yritysten investointi- ja kilpailuedellytyksiä”, Simola muistuttaa.

Lisätietoja:

Asiantuntija Irina Simola, puh. 09 4202 3215, etunimi.sukunimi@ek.fi

Kommentit

Kommentoi