Suomen kestävyysvaje odottaa ratkaisua

EU-komissio julkaisi joulukuussa 2012 päivitetyt tiedot julkisen talouden pitkän ajan kestävyydestä jäsenmaissa. Suomen kestävyysvajeeksi arvioidaan 5,8 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Tämä merkitsee, että julkisen talouden rakenteellista tasapainoa tulisi kohentaa tällä määrällä, jotta talous olisi pitkällä ajalla kestävällä pohjalla. Tämä voi tapahtua joko hankkimalla lisää verotuloja tai supistamalla julkisia menoja.

Suomen kestävyysnäkymä on heikentynyt kerta kerralta, kun vastaavia selvityksiä on tehty. Edellisessä kattavassa kartoituksessa vuodelta 2009 kestävyysvajeeksi arvioitiin 4 prosenttia BKT:sta. Vielä 2000-luvun puolivälissä Suomen julkisella taloudella arvioitiin olevan jopa liikkumavaraa, eli varaa supistaa tuolloista julkisen talouden rakenteellista ylijäämää.

– Suomessa kyse on nimenomaan pitkällä ajalla uhkaavasta velkaantumisesta, mikä johtuu muutamana tulevana vuosikymmenenä päälle kaatuvista ikääntymismenoista, kertoo ekonomisti Marja Huuskonen.

Vaikka Suomen julkisen talouden velkaantuminen on vähäisempää kuin monen muun EU-maan, pitkän ajan kestävyyttä kuvaava arvio on meillä heikompi kuin EU-maiden keskiarvo 2,7 prosenttia BKT:sta. Velkaantumisemme arvioidaan pysyvän kurissa vielä vuoteen 2020 saakka, mutta kasvavan sitten vuoteen 2030 mennessä yli 90 prosenttiin BKT:sta – ellei mitään tehdä.

Menoleikkauksia ja veronkiristyksiä kivuttomampi keino tasapainoon pääsemiseksi olisi talouskasvun ja työllisyyden kohenemisen kautta saavutettu laajempi veropohja. Tämän hankkimiseksi tarvitaan muun muassa työurien pidentämistä, tuottavuuden parantamista ja avoimen sektorin kilpailukykyä.

Lähde: European Economy 8/2012, Fiscal Sustainability Report (pdf)