Koulutuksellisen tasa-arvon tavoitteet nuorisotakuun lähtökohdista

Ammatilliset perusvalmiudet koko ikäluokalle on koulutusjärjestelmän keskeisin tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta lisäävä tavoite. Perusopetuksen ja lukion työelämäyhteyksillä on tärkeä merkitys nuorten jatkokoulutukseen siirtymisessä ja tasa-arvon edistäjänä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lausuntoa ehdotuksista valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi. Raportissa on 35 toimenpidettä, jotka koskettavat koko koulutusjärjestelmää. Koulutusjärjestelmän tarkastelua ja uudistamista ehdotetaan uudesta näkökulmasta. Strategian tavoitteena on köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen.

EK ehdottaa, että strategian lähtökohdat ja toimenpiteet määritellään uudelleen esimerkiksi nuorisotakuun lähtökohdista. EK:n lausunnossa muistutetaan työmarkkinajärjestöjen nuorten työllisyyden edistämistä koskevien ehdotusten (18.10.2012) toimeenpanosta. Keskusjärjestöjen ehdotuksissa on toimenpiteiden kokonaisuus, joka liittyy keskeisesti strategialuonnoksen moniin ehdotuksiin.

Maahanmuuttajien koulutukselliset tukitoimet ja perusopetuksen työelämäyhteydet keskeisessä roolissa

Koulutuksellisen yhdenvertaisuuden ja osaavan työvoiman saatavuuden lähtökohdista keskeisiä ovat toimenpiteet, joilla tuetaan maahanmuuttajien koulutukseen osallistumisen edistämistä. Näitä ovat mm. perusopetuksen kieliohjelma, lukiokoulutukseen valmistava koulutus, kielikoulutuksen saatavuus sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ja lukioon valmistavat koulutukset.

– Myös oppilas- ja opiskelijahuollon ja ammatillisen erityisopetuksen merkitys on keskeinen, jotta jokaisella olisi nykyistä paremmat edellytykset hankkia ammatilliset perusvalmiudet ja siirtyä koulutuksesta työelämään. Poikien syrjäytyminen ja koulutustasoerojen kasvu on ilmiö, johon tulee aktiivisesti etsiä ratkaisuja, todetaan EK:n lausunnossa.

– Perusopetuksessa tarvitaan työelämäyhteyksien vahvistamisen lisäksi nykyistä yksilölähtöisempää otetta erilaisten lahjakkuuksien tunnistamiseen ja yksilöllistä tukea, jotta perusopetuksen päättyessä jokaisella olisi nykyistä paremmat jatko-opiskeluvalmiudet ja kiinnostus omaa tulevaisuuttaan kohtaan, toteaa koulutusasiantuntija Mirja Hannula EK:sta.

Lukiota ja ammatillista peruskoulutusta ei kuntien tehtäväksi

– Lukiota tulee kehittää korkeakouluopintoihin valmistavana koulutuksena. Ammatillisen koulutuksen kehittämisen lähtökohtana tulee olla työelämässä tarvittava osaaminen. Ammatillista perus- ja lisäkoulutusta tulee kehittää kokonaisuutena. Toisen asteen kehittämisessä ensisijaista on lukion ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen näiden koulutusmuotojen erilaisista lähtökohdista, jatkaa Hannula.

EK:n lausunnossa todetaan, että toisen asteen osalta koulutuksen rahoitus tulee maksaa myös jatkossa suoraan valtiolta koulutuksen järjestäjälle. Koulutuksen järjestäjäverkon tulee olla monimuotoinen ja perustua nykyiseen koulutuksen järjestäjämalliin. Pitkälle erikoistuneiden järjestäjien toiminnan tulee olla turvattu. Lukiokoulutusta ja ammatillista peruskoulutusta ei tule säätää kuntien tehtäväksi.

Avoimen yliopiston maksukatto poistettava

Korkeakoulutuksen osalta EK tukee ehdotuksia opetuksen tuen ja saavutettavuuden edistämisestä korkeakouluissa. Tärkeää on mm. kotimaisten kielten tarjonnan lisääminen maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille.

Strategialuonnoksessa ehdotetaan avoimen korkeakoulun kehittämisestä siten, että opiskelijoista nykyistä pienempi osa olisi korkeakoulututkinnon suorittaneita. EK ei tue tätä tavoitetta.

– Maassamme on kattava ja laadukas avoimen korkeakouluopetuksen verkosto. Tämän koulutustarjonnan kehittäminen on tärkeää. EK ehdottaa avoimien yliopisto-opintojen maksukaton poistamista. Näin olisi mahdollista laajentaa tarjontaa vastaamaan kysyntää, toteaa korkeakoulutuksen asiantuntija Marita Aho EK:sta.

Korkeakoulutuille suunnattua osaamisen kehittämistarjontaa kehitetään liiketoimintalähtöisesti siten, että tarjonta vastaa erityisesti strategisia ja muita liiketoiminnan kehitystarpeita. Suomalaista lainsäädäntöä ja koulutustarjontaa sekä -verkostoa tulee kehittää liiketoimintalähtöisesti siten, että voidaan varmistaa koulutuksen järjestäjien edellytykset toimia kilpailukykyisesti myös kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla.

EK:n lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston koulutuksellisen tasa-arvon strategiaksi (pdf)

Lisätietoja:

Mirja Hannula, asiantuntija, puh. 09 4202 2232, etunimi.sukunimi@ek.fi
Marita Aho, asiantuntija, puh. 09 4202 2336, etunimi.sukunimi@ek.fi

Kommentit

Kommentoi