Koulutustilejä ei tarvita, mutta laitetaan työntekijän verokohtelu kuntoon

Työnantajan työntekijälle maksaman koulutuksen ja osaamisen kehittämisen tulee olla työntekijällä verovapaata. Jos koulutus johtaa tutkintoon tai uusiin työtehtäviin, iskee nykyjärjestelmässä verottaja.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lausuntoa selvityshenkilöiden Erno Lehtisen ja Ida Mielityisen esityksistä kansalaisten henkilökohtaisista koulutustileistä. Selvitys perustuu hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan hallitus selvittää aikuiskoulutuksen julkisen rahoituksen uudistamista. Tavoitteena on tukea kansalaisten yksilöllisiin koulutustarpeisiin vastaamista siirtymällä kansalaisten henkilökohtaisiin koulutustileihin.

Selvityshenkilöiden esittämä malli jakautuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa sisältää vapaan sivistystyön opintosetelimallin laajentamisen ja opintosetelikokeilun ammatillisen lisäkoulutuksessa. Toinen osa esityksestä liittyy henkilökohtaisiin koulutustileihin.

Oppisopimuskoulutus ja näyttötutkintojärjestelmä tärkeämpiä kuin opintosetelikokeilu

Vapaan sivistystyön opintosetelimallin kehittäminen nykymallin pohjalta olisi tärkeää, jos se tässä valtiontalouden tilanteessa olisi mahdollista, mutta selvityshenkilöiden ehdotukset opintosetelimallin uudistamisesta ovat epärealistisia. EK ei kannata opintosetelimallin kokeilua ammatillisessa lisäkoulutuksessa, todetaan EK:n lausunnossa.

– Oppisopimuskoulutus ja ammatillinen näyttötutkintojärjestelmä vastaavat opintosetelimallia paremmin yksilöiden, työnantajien ja yhteiskunnan tarpeisiin ja palvelevat työuran aikaista osaamiseen kehittämistä, toteaa koulutusasiantuntija Mirja Hannula EK:sta.

EK vastustaa koulutustilien käyttöönottoa

Esityksen mukaan säästämiseen perustuvan koulutustilin voisi avata kuka tahansa yli 25-vuotias pysyvästi Suomessa asuva henkilö tallettamalla tilille vähintään 300 €. Valtio tukisi summaa 50 %:lla. Valtion vastinrahoituksesta puolet otettaisiin aikuiskoulutuksen budjetista ja lisäksi sen ulkopuolelta lisärahoituksena, esimerkiksi verovähennyksenä. Ehdotuksen mukaan tilille voisivat tallettaa myös työnantajat.

– EK ei näe perusteita sille miksi valtio tai työnantaja osallistuisivat yksilön omaehtoisen koulutuksen kustantamiseen tilimallilla tai muuten, kun käytössä on toimiva aikuiskoulutusetuusjärjestelmä, jatkaa Hannula.

Työntekijän verokohtelun ongelma ratkaistava

– Työntekijän osaamisen kehittämistä voidaan verotuksen keinoin parhaiten tukea siten, että työnantajan järjestämä koulutus ja osaamisen kehittäminen katsotaan kaikissa tilanteissa työntekijälle verovapaaksi eduksi, toteaa veroasiantuntija Virpi Pasanen EK:sta.

– Nykyisessä oikeus- ja verotuskäytännössä työantajan kustantama koulutus on katsottu verovapaaksi eduksi vain silloin, kun se liittyy työntekijän nykyisiin työtehtäviin, eikä johda tutkintoon. Sen sijaan esimerkiksi uusiin työtehtäviin kouluttaminen muodostaa työntekijälle lähtökohtaisesti verotettavan edun. Käytäntö on vieras käytännön yrityselämälle ja toimii esteenä työntekijöiden osaamisen lisäämiselle, jatkaa Pasanen.

Lisätietoja:

Asiantuntija Mirja Hannula, puh. 040 5002 506
Asiantuntija Virpi Pasanen, puh. 040 7490 660

Kommentit

Kommentoi