EU:n tullilainsäädäntöuudistus hyödyttää yrityksiä odotettua vähemmän

EU:n uudelleen laaditun tullikoodeksin valmistelu on loppusuoralla. Yritysten kilpailukykyä välittömästi edistävät uudistukset ovat jäämässä selvästi vähäisemmiksi kuin uudistuksen käynnistyessä odotettiin.

Ehdotusta on käsitelty sekä neuvostossa että parlamentissa ja vuorossa ovat trilogineuvottelut. Tavoitteena on saada säädös voimaan viimeistään 23.6.2013.

Neuvostokäsittelyn tuloksen mukaan kaikkia valtuutussäännöksiä sekä maksuja ja kustannuksia koskevia artikloja alettaisiin soveltaa heti voimaantulopäivästä, kaikkia muita säännöksiä käytännössä suunnilleen vuoden 2016 alusta. Uusia tietojärjestelmiä edellyttävien säännösten soveltamista voitaisiin lykätä komission päätöksellä vuoden 2020 loppuun asti.

Uudistuksen tavoitteena on ollut

  • rakenteen yksinkertaistaminen, yhdenmukaisempi terminologia, säännösten määrän vähentäminen ja niiden yksinkertaistaminen,
  • tuonti- ja vientimenettelyjen uudistaminen niiden määrää vähentämällä sekä helpottamalla tavaroiden liikkumisen seurantaa,
  • sähköisen tullauksen toimeenpano,
  • mahdollisuus tullaustoimintojen keskittämiseen yhteen EU-maahan ja
  • tullivakuusjärjestelmän rationalisointi.

Uudelleen laadittu tullikoodeksi pyrkii asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen, mutta monen asian käytännön toteutus selviää vähitellen, sillä useista säädöksen soveltamiselle tärkeistä asioista säädetään täydentävillä asetuksilla.

Esimerkiksi mahdollisuus keskittää tullaustoiminnot yhteen EU-maahan ei toteutune lähivuosina, koska se edellyttää suuria investointeja tietojärjestelmiin ja sopimista muun muassa siitä, miten arvonlisäverot kerätään ja tuloutetaan. Myös tullin auktorisoiduille asiakkaille (Authorized Economic Operators) myönnettävien helpotusten koko laajuus selviää myöhemmin.

Elinkeinoelämä huolissaan kustannusten ja byrokratian paisumisesta

Suomessa huolta on viime vaiheessa aiheuttanut erityisesti tullivakuuskäytännön muutos, joka koskee kolmansista maista peräisin olevan tavaran laiva- ja lentokuljetuksia säännöllisessä sisämarkkinaliikenteessä. Nykykäytännöstä poiketen kuljetuksille olisi vaadittu tullivakuudet, mikä olisi aiheuttanut lisäkustannuksia ja -työtä.

Suomen esitys tekstimuutokseksi, joka turvaisi nykykäytännön jatkamisen, saatiin lopulta mukaan neuvoston kantaan. Sen toivotaan säilyvän tekstissä myös trilogikäsittelyssä. Elinkeinoelämän järjestöt ilmaisivat huolensa kasvavista kustannuksista ja lisääntyvästä byrokratiasta yhteisessä kannanotossaan, joka julkistettiin tammikuun puolivälissä.

Lisätietoja:

Asiantuntija Timo Laukkanen, puh. 09 4202 2705, ja Brysselin toimiston päällikkö Janica Ylikarjula, puh. +32 (0) 499 73 23 17

Kommentit

Kommentoi