EU:ssa esillä useita aloitteita nuorisotyöllisyydestä

08.03.2013

Nuorten työttömyysaste on useissa EU-maissa huolestuttavan korkea, eikä tilanteeseen ole näkyvissä nopeaa helpotusta.

Euroopan komissio julkisti viime joulukuussa ns. nuorisotyöllisyyspaketin (Youth Employment Package), joka sisälsi mm. tiedonannon nuorten työllisyyden parantamiseksi. Komissio esittää uudistuksia neljällä saralla:

1. Jokaista EU-maata pyydetään perustamaan nuorisotakuujärjestelmä. Siihen tarjotaan EU:n rahoitustukea.
2. Harjoittelupaikkojen laatua halutaan parantaa mm. oppimissisällön ja sosiaaliturvan osalta.
3. Oppisopimusjärjestelmiä tehostetaan Eurooppalaisen oppisopimusyhteenliittymän tuella kaikkialla EU:ssa.
4. Nuorten mahdollisuuksia työntekoon, harjoitteluun tai oppisopimuskoulutukseen muissa EU-maissa helpotetaan.

Komission mukaan näillä toimilla voidaan parantaa nuorten mahdollisuuksia työnsaantiin ja kouluttautumiseen. Työnantajat saavat rekrytointitukea ja avoimiin työpaikkoihin on tarjolla entistä pätevämpiä työntekijöitä.

Suositus nuorisotakuusta hyväksyttiin neuvostossa

Nuorisotakuun sisällöksi komissio esitti, että jokaisen EU-maan olisi tarjottava työ-, koulutus- tai harjoittelupaikka neljän kuukauden kuluessa siitä, kun nuori ilmoittautuu työttömäksi tai keskeyttää koulutuksen.

Työllisyys- ja sosiaaliministerit hyväksyivät suositusehdotuksen neuvoston kokouksessa helmikuussa. Suositus sisältää myös mm. suuntaviivoja yhteistyölle EU-maiden työvoimaviranomaisten, oppilaitosten ja nuorisotyön kesken.

Nuorisotakuuta täydentää ns. nuorisotyöllisyysaloite. Helmikuun Eurooppa-neuvostossa EU-maiden päämiehet osoittivat sille 6 miljardia euroa. Puolet summasta rahoitetaan Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) ja toinen puoli EU:n rahoituskehyksen uudesta budjettikohdasta. Aloite tukee nuorisotyöttömyyden vähentämiseen tähtääviä toimia niillä alueilla, joilla nuorten työttömyys nousee yli 25 prosentin.

Elinkeinoelämä: nuorisotakuu ei ratkaise nuorisotyöttömyyttä

Suomessa nuorten yhteiskuntatakuu täyttää ehdotetun nuorisotakuun vaatimukset eikä tiedonannosta tai suosituksesta aiheudu Suomelle lisätoimia. Työllisyystilanne, resurssit ja nuorten mahdollisuudet poikkeavat eri EU-maissa toisistaan niin paljon, ettei yhtenäisen nuorisotakuujärjestelmän luominen ole välttämättä tarkoituksenmukaista.

Elinkeinoelämä muistuttaa, että nuorisotyöllisyyden edistämiseksi olisi tärkeintä varmistaa sellainen toimintaympäristö, joka edistää kasvua ja kilpailukykyä. Vain menestyvät ja kilpailukykyiset yritykset voivat luoda uusia työpaikkoja. Nuorisotakuu ei ole ratkaisu nuorisotyöttömyyteen.

Komissio haluaisi työharjoittelulle laatupuitteet

Komissio haluaisi luoda työharjoittelulle EU-tasolla laatupuitteet, joiden tarkoituksena olisi lieventää huolta siitä, että harjoittelua käytetään väärin halvan tai ilmaisen työvoiman lähteenä tai että harjoittelun oppimissisältö on riittämätön. Jos työnantaja- ja työntekijäjärjestöt eivät sovi tällaisista puitteista, komissio tekee oman ehdotuksensa, mahdollisesti suosituksen muodossa.

Suomessa viranomaiset valvovat aina harjoittelua, olipa kyse opintoihin kuuluvasta työharjoittelujaksosta tai työhallinnon työttömälle osoittamasta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä. EK katsoo, ettei EU:lla ole toimivaltaa puuttua koulutussisältöihin eikä palkkauskysymyksiin.

Lisäksi komissio ehdottaa oppisopimusyhteenliittymää, joka toisi yhteen asiantuntemusta ja eturyhmiä eri EU-maista kehittämään oppisopimusjärjestelmiä.

Nuorten liikkuvuuden edistämiseksi on komission mielestä edelleen tarpeen kehittää EU:n työnvälitysjärjestelmää Euresia sekä kansainvälisen opiskelijavaihdon ohjelmia.

EU-tason työmarkkinaosapuolet neuvottelevat parhaillaan nuorisotyöllisyyden toimintapuitteista (Framework of actions on youth employment). Jos neuvottelut päättyvät menestyksekkäästi, syntyy ei-sitova teksti, joka listaa työmarkkinaosapuolten toimia sekä suosituksia komissiolle ja jäsenmaille neljällä prioriteettialueella: työllisyydessä, siirtymäajoissa, oppimisessa ja yrittäjyydessä.

Lue lisää nuorisotyöllisyyspaketista:

http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=89&langId=fi&newsId=1731&moreDocuments=yes&tableName=news

Lisätietoja:
Asiantuntijat Mikko Räsänen ja Eeva Kolehmainen