EU:n tähtäin globaaliin ilmastopolitiikkaan

Komission tänään julkistama Vihreä kirja on lähtölaukaus vuoteen 2030 tähtäävän energia- ja ilmastopolitiikan valmistelulle. On tärkeää, että Eurooppa kantaa vastuunsa ilmastotalkoissa ja pitää samalla huolta kilpailukyvyn ja työllisyyden kehityksestä.

Euroopan komissio julkaisi eilen tiedonannon kansainvälisen ilmastosopimuksen edistämisestä ja tänään Vihreä kirjan, joka käynnistää EU:n vuoden 2030 energia- ja ilmastopolitiikan valmistelun. Molemmista aihepiireistä käynnistyi samalla myös julkinen kuuleminen.

EU on jäänyt yksin ilmastopolitiikassaan

EU:n vuoden 2020 jälkeinen ilmastopolitiikka on suurten haasteiden edessä. Toisaalta tarvittaisiin ennakoitavuutta ja pitkäjänteistä suuntaa investoinneille, toisaalta ei voida edetä yksin, koska globaali ilmastopolitiikka ei ole edennyt.

EU:n osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä putoaa nykyisestä 11 prosentista kahdeksaan prosenttiin jo vuoteen 2020 mennessä. Näin ollen EU:n yksipuolinen ilmastopolitiikka on voimaton yksin ratkaisemaan globaalia ilmastonmuutosta, EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström huomauttaa:

– EU:lla ei ole omaa ilmastoa, vaan ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma. Siksi EU:n politiikan painopisteen tulee olla toimissa, jotka edesauttavat globaalien ilmastositoumusten syntymistä mahdollisimman nopeasti. Tätä edellyttävät myös EU:n omat pitkän aikavälin strategiat (ns. 2050-tiekartat), joissa vaikutusten arvioinnin lähtökohtana on oletettu globaalin ilmastosopimuksen syntyminen (ilman vaihtoehtoisia laskelmia kilpailukykyvaikutuksista).

Globaali ilmastosopimus toisi moninkertaiset hyödyt: päästöt vähenisivät maailmanlaajuisesti, yritysten kilpailutilanteesta tulisi tasapuolisempi ja cleantech-liiketoiminnalle syntyisivät laajemmat markkinat.

Maailman energiamarkkinat murroksessa

Lisähaasteen EU:n tulevan energia- ja ilmastopolitiikan suunnittelulle aiheuttaa se, että maailman energiamarkkinat ovat murroksessa. Yhdysvaltojen liuskekaasubuumi on viemässä maata kohti energiaomavaraisuutta ja 2020-luvulla USA voi olla jopa maailman suurin öljyntuottaja. Joka tapauksessa fossiilisten polttoaineiden hinnat eivät lähivuosikymmeninä kehity tavalla, jonka varaan EU:n energia- ja ilmastopolitiikka on aiemmin rakennettu.

Komissio nostaakin aiheellisesti huolen Euroopan kilpailukyvyn kehittymisestä. Energiapolitiikan yhdeksi perustavoitteeksi on asetettu kilpailukykyinen energian hinta. Tällä hetkellä maakaasu maksaa Euroopassa yli kolme kertaa enemmän kuin USA:ssa ja sähkön hintaero karkaa Euroopan tappioksi, Mikael Ohlström tähdentää.

– EU:n energiapolitiikassa on painotettava entistä enemmän energian saatavuutta kilpailukykyisin kustannuksin. Tarvitaan investointeja markkinaehtoiseen ja vähäpäästöiseen energiantuotantokapasiteettiin sekä siirtoverkkoihin. EU:ssa ja kansallisesti on huolehdittava energiantuotannon suotuisasta investointiympäristöstä.

Vain yksi sitova ilmastotavoite – kasvihuonekaasujen päästövähennys

Komissio nostaa Vihreässä kirjassa esille kysymyksen tavoitteiden määrästä. EK katsoo, että kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen tulee olla ainoa sitova ylätavoite ilmastopolitiikassa.
Päästöjen vähentämisen keinot tulee valita viisaasti. On kaikkien etu, että se tapahtuu mahdollisimman kustannustehokkaasti. Ohlströmin mukaan kansainvälisessä kilpailussa toimivien yritysten osalta tehokkain ohjauskeino olisi maailmanlaajuinen päästökauppa tai sitä vastaava hintajärjestelmä. Tällöin päästöille muodostuisi aito ja tasapuolinen markkinahinta, jonka yritykset maksaisivat sijaintimaastaan riippumatta. Tällöin eurooppalaisyritykset ovat kilpailijoidensa kanssa samalla viivalla kansainvälisessä kaupassa.

– Niin kauan kuin päästökauppa ei ole globaalia, on EU:n hiilivuotoaloille jaettava päästöoikeudet ilmaiseksi sekä säädettävä velvoittavat kompensaatiojärjestelmät sähkön hinnan nousua vastaan. Suomessa energiaintensiiviset yritykset eivät tällä hetkellä saa korvausta päästökaupan epäsuorista lisäkustannuksista, mutta kilpailijamaissa kuten Saksassa näitä on luvattu.

– Päästökaupan ulkopuolisilla aloilla, kuten liikenteessä, jätehuollossa ja rakentamisessa voidaan käyttää myös muuta ohjausta. Tällöin kyseeseen tulevat erilaiset verot, tuet, määräykset ja sopimukset. Näissäkin tulisi olla yhteiset pelisäännöt EU-tasolla.

Tutustu tarkemmin EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaan 2030:
Komission Vihreä kirja

Lisätietoa:
Mikael Ohlström, puh. 050 468 1022

Kommentit

Kommentoi