Ruotsissa palkankorotukset toteutetaan paikallisesti

Ruotsissa huhtikuun alussa solmitut teollisuuden uudet työehtosopimukset toimivat päänavaajina koko työmarkkinoilla. Teollisuuden sopimukset määrittelevät palkankorotusten ja muiden sopimusmääräysten kustannusvaikutukset, joiden puitteissa myös muiden alojen sopimukset tulee tehdä.

– Ruotsissa teollisuuden päänavaajamalli on ollut käytössä jo 1990-luvulta lähtien ja se on toiminut varsin hyvin. Merkittävää on se, että kansainvälisessä kilpailussa olevat alat määrittelevät kustannustason, joka on normeeraava myös kotimarkkina-aloille ja julkiselle sektorille, sanoo EK:n asiantuntija Seppo Saukkonen.

Kolmivuotinen sopimus nostaa palkkoja 6,2 prosenttia

Teollisuuden työntekijöitä, toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä koskevat työehtosopimukset ovat kolmivuotisia eli sopimuskausi on 1.4.2013 – 31.3.2016.

Työehtosopimukset määrittelevät sopimuksen kustannusvaikutukseksi kolmen vuoden aikana yhteensä 6,8 prosenttia. Tästä on työntekijöillä 6,2 prosenttia palkankorotuksia ja 0,6 prosenttia uudesta osa-aikaeläkejärjestelmästä aiheutuvia kustannuksia. Toimihenkilöillä vastaavat luvut ovat 6,3 prosenttia ja 0,5 prosenttia.

Korotukset toteutetaan paikallisesti sopimalla

Teollisuuden uudet palkankorotukset toteutetaan paikallisesti sopimalla. Sopimisessa noudatetaan työntekijöiden ja toimihenkilöiden osalta mm. työehtosopimusten palkkaperiaatteita sekä paikallisesti määriteltyjä palkkausta ja henkilöstön kehittämistä koskevia periaatteita.

Paikallisesti jaettava yrityspotti on työntekijöillä ensimmäisenä vuotena 1,7 prosenttia, toisena vuotena 1,7 prosenttia ja kolmantena vuotena 1,9 prosenttia. Lisäksi liukumatakuu tuo ensimmäisenä vuotena 0,4 prosenttia ja toisena vuotena 0,5 prosenttia.

Paikallisesti jaettava yrityspotti on toimihenkilöillä vastaavasti 1,5 prosenttia, 1,6 prosenttia ja 1,7 prosenttia. Ylempien toimihenkilöiden palkankorotusten suuruus päätetään yrityskohtaisesti. Palkantarkistukset toteutetaan yksilöllisinä korotuksina palkkakeskustelun perusteella.

Palkkaratkaisu määrittelee työntekijöillä vähimmäiskorotukseksi eli yksilötakuuksi koko sopimuskaudella noin kolmen prosentin ja toimihenkilöillä noin kahden prosentin korotukset. Ylemmillä toimihenkilöillä ei ole vastaavaa vähimmäiskorotusta.

Paikallinen toteutus myös kaupan sopimuksessa

Teollisuuden sopimusten jälkeen uudet kolmivuotiset työehtosopimukset on solmittu muun muassa rakennusalalla ja kaupassa. Myös näillä aloilla sopimusten kustannusvaikutus on kolmen vuoden aikana 6,8 prosenttia.

Kaupan sopimuksen kustannusvaikutuksessa on otettu huomioon muun muassa taulukkopalkkarakenteen ja työaikamääräysten muutosten vaikutukset. Kaupan palkankorotuksista 60 prosenttia toteutetaan yleiskorotuksina ja 40 prosenttia paikallisesti jaettavina yksilöllisinä korotuksina.

Ruotsissa yleiskorotusten merkitys on vähäinen

Yleiskorotusten eli kaikille yhtä suurten palkankorotusten käyttö on Ruotsissa harvinaista. Koko 2000-luvun ajan vain 10 – 20 prosentilla yksityisen sektorin palkansaajista palkankorotukset on toteutettu pelkkinä yleiskorotuksina.

Enemmistöllä palkansaajista palkankorotukset on sovittu toteutettaviksi paikallisesti sopimalla joko niin, että työehtosopimus määrittää paikallisesti jaettavan yrityserän suuruuden tai jättää myös korotuksen suuruuden paikallisesti sovittavaksi.

Työrauha vallitsee

– Paikalliset ratkaisut palkankorotusten toteuttamisesta tehdään työrauhan vallitessa, huomauttaa Saukkonen.

– Työehtosopimukset sisältävät usein paikallista sopimista koskevia periaatteita ja ohjeita, joita voidaan tarvittaessa täydentää myös työpaikkakohtaisilla sopimuksilla ja menettelytavoilla. Eri tasoilla sovitut menettelytavat ovat omiaan kehittämään neuvottelukulttuuria myönteiseen suuntaan, korostaa Saukkonen.

Lisätietoja:
Asiantuntija Seppo Saukkonen
puh. 040 7780178
etunimi.sukunimi@ek.fi

Kommentit

Kommentoi