Ehdotus työvoiman liikkuvuutta edistävästä direktiivistä korostaa parempaa tiedonsaantia

Työntekijöiden vapaa liikkuvuus on EU:n keskeisiä periaatteita. Euroopan komissio antoi huhtikuun lopulla ehdotuksen uudeksi direktiiviksi.

Vapaasta liikkuvuudesta säädetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa ja sitä käsitellään myös EU:n toissijaisessa lainsäädännössä sekä unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä.Vapaan liikkumisen takaava asetus on annettu vuonna 1968. Liikkuminen EU-maiden välillä on kuitenkin edelleen vähäistä: vain 3,1 prosenttia työikäisistä eurooppalaisista asuu muualla kuin alkuperäisessä kotimaassaan. Suomessa muiden EU-maiden kansalaisia asuu 29 000 eli noin 1,2 prosenttia väestöstä. Aivan omassa luokassaan on Luxemburg, missä lähes puolet asukkaista on muualta EU:sta muuttaneita.

Komission hiljattain teettämän selvityksen mukaan suurimpia liikkuvuuden esteitä ovat kielivaikeudet, ongelmat sopivan työn löytämisessä, byrokratia, sosiaaliturvan saaminen, ammatinharjoittamista koskevat rajoitukset sekä osaamisen tunnustamisen ongelmat. Näitä vaikeuksia on pyritty korjaamaan useilla EU-säännöksillä.

Ay-liikkeelle ei itsenäistä kanneoikeutta

Komissio antoi huhtikuun lopulla uuden ehdotuksen direktiiviksi työvoiman liikkuvuuden edistämisestä. Sillä ei luoda uusia oikeuksia, vaan parannetaan työntekijöiden tiedonsaantia työmahdollisuuksista ja oikeuksista muissa jäsenvaltioissa. Direktiivi koskee:

• työn saantia
• työoloja ja palkkausta
• sosiaali- ja veroetuuksia
• ammattiliittojen jäsenyyttä
• koulutukseen pääsyä
• asunnon saantia ja
• työntekijöiden lasten pääsyä koulutukseen.

Suomelle ehdotus ei merkitse suuria muutoksia. Siirtotyöläisillä on yhtäläiset oikeudet Suomen kansalaisten kanssa eikä säänneltyjä ammatteja juuri ole.

Ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden on nimettävä tahot, joiden tehtäviin kuuluu edistää ja tukea työntekijöiden tai heidän perheenjäsentensä yhdenvertaista kohtelua. EK:n mielestä ehdotuksessa mainittuina yhteyspisteinä omilla vastuualueillaan voisivat Suomessa toimia vähemmistövaltuutettu ja työsuojeluviranomaiset.

Toisin kuin julkisuudessakin on esitetty, direktiivissä ei ehdoteta ay-liikkeelle itsenäistä kanneoikeutta siirtotyöläisten työehtoja koskevissa asioissa. Sen sijaan siinä edellytetään, että siirtotyöläisillä on samat mahdollisuudet ammattiliiton jäsenyyteen ja apuun kuin kotimaan kansalaisilla.

Lue lisää (komission tiedote):
http://europa.eu/rapid/press-release_IP-13-372_fi.htm

Lisätietoja:

Asiantuntija Mikko Räsänen
puh. 09 4202 3275
etunimi.sukunimi@ek.fi

Asiantuntija Eeva Kolehmainen
phone: +32 474 048 831
firstname.surname@ek.fi