Ehdotettu kriisinhallintamekanismi täydentäisi pankkiunionia

Euroopan komissio antoi ehdotuksen rahoituslaitosten yhteiseksi kriisinratkaisumekanismiksi kesällä 2013. Se käsittää kaksi kokonaisuutta: kriisinratkaisun hallinnollisen järjestämisen ja kriisinhallinnan rahoituksen. Ehdotus on olennainen osa pankkiunionia ja täydentää yhteisestä pankkivalvonnasta sekä pankkien elvytyksestä ja kriisinhallinnasta aiemmin annettuja ehdotuksia.

Kriisissä olevan pankin hoitamista varten perustettaisiin neuvosto, joka valmistelisi päätökset ja valvoisi niiden täytäntöönpanoa kansallisten viranomaisten toimesta. Neuvosto muodostuisi EKP:n, komission ja kansallisten viranomaisten edustajista. Päätösvalta pankin asettamisesta kriisinratkaisumenettelyyn olisi komissiolla, joka myös päättäisi toteuttamistavasta ja rahoituksesta.

Kriisinratkaisun rahoitukseen perustettaisiin yhteinen rahasto, joka rahoitettaisiin pankeilta perittävillä maksuilla. Rahaston tavoitekoko olisi 1 prosentti suojattujen talletusten määrästä. Vuoden 2011 tiedoilla tavoitekoko olisi siten noin 55 miljardia euroa.

Komission tavoitteena on, että yhteinen kriisinratkaisumekanismi olisi toiminnassa vuoden 2015 alusta.

Elinkeinoelämä: tasapuolisuutta päätöksentekoon, ei yhteistä rahastoa

EK kannattaa pankkiunionin täydentämistä yhteisellä kriisinhallintamekanismilla. Tavoitteena pitää olla mahdollisimman yhdenmukainen sääntely ja päätöksenteko. Perusteltua olisi, että sääntely koskisi kaikkia EU-maita eikä rajoittuisi vain euromaihin.

Sen sijaan EK ei kannata komissiolle esitettyä roolia viimekätisenä päätöksentekijänä. Tarvitaan täysin itsenäinen ja ammattitaitoinen päätöksentekoelin. Myös päätöksenteon tasapuolisuus pitää voida varmistaa.

Yhteinen kriisinhallintarahasto pitää sisällään periaatteellisia moraalikato-ongelmia, jotka voivat johtaa liialliseen riskinottoon ja jopa väärinkäytöksiin. Sen vuoksi EK ei pidä perusteltuna yhteisen kriisinratkaisurahaston perustamista, vaan parempi vaihtoehto on talletussuojarahastojen kaltainen kansallisten kriisinratkaisurahastojen verkosto. EK ei myöskään kannata lainausmahdollisuutta kriisinratkaisurahaston ja talletussuojajärjestelmien välillä.

Pankit tervehdytettävä ennen mekanismin käyttöönottoa

EK:n mielestä eri maiden pankkijärjestelmät ja yksittäiset pankit on saatettava terveelle pohjalle ennen yhteisen kriisinratkaisumekanismin käyttöönottoa. Pankkien on täytettävä vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvaatimukset ja niiden taseet on puhdistettava ongelmaeristä. Pankin omistajien ja kotivaltion on vastattava ensisijaisesti mahdollisesta pääomituksesta.

Elvytys- ja kriisinhallintadirektiivin mukaisten sijoittajavastuu- ja omistajavastuuelementtien olisi myös oltava voimassa ennen rahoitusjärjestelmän käyttöönottoa. Näin varmistetaan, että pankkijärjestelmien nykyiset vastuut kohdistuvat oikeudenmukaisesti.

Lue lisää:
Komission asetusehdotus yhteisestä kriisinratkaisumekanismista

 

Lisätietoja

Kommentit

Kommentoi