Oppisopimukseen nuorille soveltuvia malleja

Ammatillinen koulutus tarjoaa tulevina vuosina nuorille entistä yksilöllisempiä reittejä työelämään. Nuorten työllisyyden lisäämiseksi oppisopimuskoulutusta lisätään monin eri tavoin. Toimialojen tarpeista lähteviä koulutusmalleja tarvitaan.

Työmarkkinakeskusjärjestöt tekivät lokakuussa 2012 ehdotukset työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittämisestä kokonaisuutena. Ehdotuksiin sisältyi mm. ei-työsopimussuhteisen työssäoppimisen monipuolistaminen, nuorille soveltuvan tuetun oppisopimuksen mallin kehittäminen, sekä avoin ammattiopisto -toimintamalli vailla työtä ja koulutusta oleville nuorille.

Keskusjärjestöjen ehdotusten pohjalta asiaa on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla. Hallituksen kehysriihen päätöksellä osana nuorisotakuuta käynnistetään toimenpideohjelma, jonka kehittämishankkeisiin on varattu vuosille 2014-2017 yhteensä 81 miljoonaa euroa. Tavoitteena on uudistaa ammatillista koulutusta ja luoda kokeiluvaiheen jälkeen pysyviä toimintamalleja.

Joustavia siirtymiä 2+1-mallilla

Oppisopimuksen ja nykymuotoisen, kolmivuotisen ammatillisen koulutuksen yhdistämisestä on jo saatu hyviä kokemuksia. Opiskelija voi siirtyä suorittamaan tutkintoaan loppuun oppisopimuksella esimerkiksi yritykseen, jossa hän on jo suorittanut työssäoppimisjakson. Työssäoppimisjakson aikana työnantaja voi arvioida opiskelijan motivaatiota ja soveltuvuutta.

– Tutkinnon osaan tähtäävä oppisopimus on tärkeä uudistus, koska oppisopimus on työsopimussuhteinen koulutusmuoto. Tarvitsemme nykyistä joustavampia tapoja yhdistää koulutusta ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista, toteaa koulutusasiantuntija Mirja Hannula EK:sta.

Parhaillaan käynnissä on myös ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamistyö opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla. Samaan aikaan uudistetaan valtionosuusjärjestelmää ja arvioidaan kuntien tehtäviä.

– Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmää on tarvetta uudistaa kokonaisuutena. Rahoituksen tulee kannustaa nopeampaan siirtymiseen koulutuksesta työelämää ja eri ammatillisen koulutuksen järjestämismuotojen yhteistyön tiivistämiseen. Ammatillista peruskoulutusta, oppisopimusta ja näyttötutkintojärjestelmää tulee kehittää kokonaisuutena, jatkaa Hannula.

Koulutusmalleja eri toimialojen tarpeisiin

Sosiaali- ja terveysalalle on kehitetty koulutusmallia, jossa ammatilliseen perustutkintoon johtavia tutkinnon osia voidaan suorittaa osana hoiva-avustajakoulutusta. Näin tuetaan alan vaihtajien ja työttömien ammatillisen osaamisen kehittymistä ja siirtymistä koulutuksen kautta työelämään.
Vastaavanlaisia uusia toimialalähtöisiä malleja tarvitaan eri aloilla, huomauttaa Hannula.

Opettajaa tarvitaan myös työpaikalla

Ammatilliseen koulutukseen kuuluu jo nyt jokaisen opiskelijan kohdalla työssäoppimista, joka on tavoitteellista ja ohjattua opiskelua työpaikalla. Työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa keskeistä on huolehtia työssäoppimisen järjestämisestä, ohjauksesta ja kehittämisestä. Avainasemassa on oppilaitosten ja työpaikkojen (vuorovaikutus ja) yhteistyö.

– Ammatillisen koulutuksen leikkaukset eivät saa johtaa tilanteeseen, jossa koulutuksen järjestäjät siirtävät säästösyistä koulutusvastuuta työpaikoille pidentämällä työssäoppimisjaksoja. Opiskelija tarvitsee myös työpaikalla opettajan tukea ja ohjausta. Opettajan vastuulla on myös työpaikkaohjaajan perehdyttäminen ja tukeminen nuoren ohjauksessa. Vain yhteistyöllä voidaan varmistaa työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatu, korostaa Hannula.

*********************

Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustushaku alkoi

Opetus- ja kulttuuriministeriössä on käynnissä toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjille suunnattu valtionavustushaku. Kehittämiskohteena ovat mm.

  • ei-työssopimussuhteinen ennakkojakso oppisopimukseen osana ammatilliseen koulutukseen valmistavan koulutusta
  • tuetun oppisopimuksen toimintamalli
  • korotettu koulutuskorvaus työnantajille
  • työpaikkaohjaajien koulutus
  • nuorten työpaikalla tapahtuvan työssäoppimisen laadun kehittäminen
  • alakohtaiset koulutusmallit
  • työn ja koulutuksen joustava yhdistäminen (ns. 2+1-malli)

Lisätietoja opetus-ja kulttuuriministeriöstä

Kommentit

Kommentoi