Varsovan ilmastokokous lopulta sopuun

Tulokset jäivät melko laihoiksi. Sopuun ei päästy päästövähennystavoitteiden pikaisesta asettamisesta. Teollisuus- ja kehitysmaiden vastakkainasettelu jopa syveni. YK:n COP19-ilmastoneuvottelut etenivät tutusti yliajalle ja aina myöhäiseen lauantai-iltaan. Lopulta sopuun päästiin, mutta tulokset jäivät melko laihoiksi. Sitovien päästövähennyssitoumuksien pikaista asettamista ei vaadita vastoin EU:n tavoitteita.

Tosin trooppisen metsäkadon torjumisesta saatiin kahdeksan vuotta jatkuneet neuvottelut maaliin, kun ns. REDD+ -ohjeet lyötiin lukkoon. Metsäkadon torjumiseen sovittiin 280 miljoonan euron rahoitus. Samoin saatiin 100 miljoonaa euroa sopeutumisrahastoon, johon Suomikin osallistuu ja sai kokouksessa asiasta kiitosta.

– Lauantai-iltana vahvistettiin ”Varsovan kansainvälinen mekanismi” koskien loss and damages -sopeutumisasioita sekä ADP-teksti (The Ad Hoc Working Group on the Durban Platform for Enhanced Action) . Tämä varmistaa YK:n neuvotteluprosessin jatkumisen kohti Pariisin vuoden 2015 ilmastokokousta. Huolestuttavaa oli se, että vanha teollisuusmaiden ja kehitysmaiden vastakkainasettelu tuntui vahvistuvan. Tämä ilmeni mm. erimielisyytenä päästövähennystavoitteiden asettamisesta sekä ilmastotoimien toteuttamisesta ja rahoittamisesta. Erityisesti Kiinan puheenvuorot olivat hyökkääviä, toteaa Varsovassa paikalla ollut EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström.

Muita ns. ”like-minded” -ryhmän jarruttajamaita Varsovassa olivat muun muassa Intia, Saudi-Arabia ja Venezuela.

Kokouksen ilmapiiriä ja neuvottelujen etenemistä latisti myös Japanin Varsovassa viikko sitten perjantaina antama ilmoitus oman vuoden 2020 päästövähennystavoitteen merkittävästä alentamisesta. Se sallii Japanille käytännössä muutaman prosentin päästökasvun vuoteen 1990 verrattuna, kun aiempi tavoite oli leikata päästöjä 25 prosentilla. Taustalla on ydinvoiman alasajo, mikä lisää kaasun ja hiilen polttoa sähköntuotannossa.

Australia on puolestaan uuden hallituksen myötä suunnitellut luopuvansa päästökaupasta ja Saksa siirsi -40 %:n tavoitteensa vuodesta 2020 vuoteen 2030, taustalla myös ydinvoiman alasajon vaikeuttama päästövähennyskehitys.

Neuvottelutekstit uuden ilmastosopimuksen pohjustamisesta jäivät melko yleispiirteiseksi ilman tarkkoja päivämäärärajoja eri asioiden neuvotteluiden takarajoista ennen Pariisin kokousta.

Urakkaa siis jää paljon ensi ja seuraavalle vuodelle. Ensi vuonna järjestetään 1 – 2 valmistelevaa kokousta (1. Bonnissa 10.-14.3.2014, 2. mahdollisesti alkusyksystä) ennen loppuvuoden Perun Liman COP20-kokousta.

Neuvottelutekstit

Lisätietoa:
EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström, puh. 050 4681022

 

Kommentit

Kommentoi