Suomella on paljon voitettavaa EU:n ja USA:n vapaakaupassa

EU:n ja Yhdysvaltojen väliset neuvottelut transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta (Transatlantic Trade and Investment Partnership, TTIP) ovat vihdoin päässeet hyvään vauhtiin. Heinäkuussa käynnistyneissä neuvotteluissa on kyse maailman suurimmasta vapaakauppa-alueesta.

Alueen on arvioitu luovan satoja tuhansia työpaikkoja molemmin puolin Atlanttia ja tuovan EU-alueelle vuosittain lähes puolen prosentin talouskasvun vuoteen 2027 asti. Kyseessä onkin halvin mahdollinen piristysruiske koko EU:n taloudelle.

Suomen etua ajaisi mahdollisimman kattava, kunnianhimoinen ja laaja-alainen vapaakauppasopimus. EU:n ja Yhdysvaltojen väliset tullit ovat jo nyt varsin matalia, joten sopimuksella saatavat hyödyt tulevat erityisesti ns. tullien ulkopuolisten kaupan esteiden purkamisesta.

Erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille erilaiset säädökset ja lupamenettelyt muodostuvat usein jo resurssisyistäkin ylivoimaisiksi esteiksi. Sopimuksella pyritäänkin yhdenmukaistamaan päällekkäisiä tai yhteen sopimattomia turvallisuus- ja tuotemääräyksiä.

Vastavuoroinen tunnustaminen merkitsisi sitä, että osapuolet esimerkiksi hyväksyisivät toistensa autojen turvallisuutta koskevat määräykset. Jo pienetkin askeleet kohti vastavuoroista tunnustamista toisivat merkittäviä kustannussäästöjä.

Suomalaiset yritykset hyötyisivät myös amerikkalaisten julkisten hankintojen avaamisesta kilpailulle. Syrjivän lainsäädännön purkaminen mahdollistaisi niiden osallistuminen suuriin ja taloudellisesti hyvin merkittäviin julkisiin hankkeisiin Yhdysvalloissa, mikä nykyisin ei ole mahdollista.

Sopimukseen sisältyy myös investointien suojaa koskevia määräyksiä. Investoijan ja valtion välinen riitojenratkaisumenettely ISDS on viime aikoina herättänyt paljon keskustelua julkisuudessa.

ISDS on mekanismi, jolla halutaan suojata investointeja valtioiden laittomia tai kohtuuttomia toimenpiteitä vastaan. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi omaisuuden kansallistaminen ilman asianmukaista korvausta tai sellaisen lain säätäminen, joka tekee investoinnin arvottomaksi (esimerkiksi jos valtio yhtäkkiä kieltää kokonaan sellaisen tuotteen valmistamisen, jota ulkomaisen investoijan omistamassa tehtaassa valmistetaan). Mikäli valtio ei suostu maksamaan asianmukaista korvausta, investoija voi vedota sopimukseen, ja viedä asian ISDS riitojenratkaisumenettelyyn.

Julkisuudessa on ollut keskustelua siitä, että ISDS johtaisi yritysten perusteettomiin kanteisiin rahallisten korvausten toivossa. On kuitenkin tärkeä ymmärtää, että vain perustelluilla kanteilla on mahdollisuus menestyä. Pelkästään se, että kanne on nostettu, ei tarkoita, että se tulee menestymään. Lisäksi EU neuvottelee omiin sopimuksiinsa sellaisia määräyksiä, joiden nimenomainen tarkoitus on estää riitojenratkaisumenettelyn väärinkäytökset.

USA on Suomelle tärkeä markkina

Yhdysvallat on Suomen kuudenneksi tärkein kauppakumppani. Yhdysvaltojen markkinat kiinnostavat mm. suomalaisia konepajoja, metalli- ja kemian sektoria, meriteollisuutta, ICT-sektoria, mobiili-, viihde- ja peliteollisuutta. Yritykset ovat kuitenkin pitäneet markkinoita haastavina niiden koon, kovan kilpailun ja tiukan sääntelyn vuoksi.

Suomalaisilla yrityksillä on suuria intressejä myös palvelukaupassa. Yhdysvallat on Ruotsin jälkeen toiseksi tärkein palveluviennin markkina Suomelle. Suomen intresseihin kuuluvat mm. informaatio- ja viestintäpalvelut, tuotekehityspalvelut, erilaiset tekniset asiantuntijapalvelut, huolto- ja korjauspalvelut, suunnittelupalvelut sekä tukku- ja vähittäiskauppa.

Julkisten hankintojen avaaminen kuuluu Suomen prioriteetteihin, ja niiden osalta EU:n neuvottelutavoitteet ovat erittäin kunnianhimoiset. Tavoitteena on syrjivän lainsäädännön purkaminen.

Teksti: Heidi Marttila

Kommentit

Kommentoi