Suomi ottaa osansa Panaman kasvusta

Panama Citystä on tullut jonkinlainen Dubain vastine läntisellä pallonpuoliskolla. Panaman hurjasta talouskasvusta ottaa osansa myös suomalainen Wärtsilä.

Viime vuonna Panaman talous kasvoi 10,8 prosenttia, ja tämän vuoden toisella neljänneksellä kasvu oli 7,6 prosenttia.

Wärtsilä on vahvasti läsnä Panamassa. Yhtiö on keskittänyt tänne Keski-Amerikan operaationsa Meksikosta alaspäin.

– Luulin aluksi, että Panamassa syntyisi samanlainen talouskupla kuin esimerkiksi Pohjois-Amerikassa, mutta enää en ajattele aivan niin, sanoo Wärtsilän Keski-Amerikan huoltotoiminnan ja Panaman konttorin johtaja Kari Herala. Hän on ollut kolmisen vuotta Panamassa.

Wärtsilä tuli Panamaan vuonna 2006 ja hoitaa sieltä huoltotoimintaa alueellisille laiva- ja voimalaitosasiakkailleen.

Wärtsilä on mukana myös kanavabisneksessä siten, että se on toimittanut dieselmoottoreita kanavassa hääriviin hinaajiin. Väkevät hinaajat hyörivät isojen laivojen ympärillä ja työntävät tai vetävät niitä.

Millaista on työskentely Panamassa?

– Eipä hullumpaa, vastaa Kari Herala.

– Bisneksen tekemisen esteitä ei ole, joten yrityksen on helppo toimia. Viranomaiset tekevät monenlaisia tarkastuksia yrityksiin, mutta ne tapahtuvat asiapohjalta. Me emme ole huomanneet rahan lypsämisyrityksiä, emmekä muutakaan asiatonta. Täällä OECD:n yritystoiminnalle asettamat ohjeet toteutuvat mielestäni hyvin, Herala kertoo.

Wärtsilän Panaman toimistossa on kolme suomalaista työntekijää kolmenkymmenen paikalta palkatun lisäksi. Suurin osa heistä on koneinsinöörejä ja teknikkoja. Huoltoyksiköllä on toimipisteet myös Guatemalassa ja Meksikossa.

Herala sanoo, että tavaran lähettäminen ja vastaanottaminen on Panamassa helppoa, mikä ei ole itsestäänselvää kaikissa maailman maissa. Tullit saattavat olla hitaita, kun papereihin tarvitaan leimoja toisensa jälkeen, ja kaikki kestää kauan.

Erittäin tärkeätä on, että Panama on paljon turvallisempi kuin moni muu Keski-Amerikan maa. Jos väkivaltaa esiintyy, tekijänä on yleensä yksittäinen ryöstäjä tai häiritsijä. Muissa Keski-Amerikan maissa sen sijaan toimii pahamaineisia jengejä. Varsinkin Guatemalan turvallisuustilanteen kehitys huolestuttaa.

Suomalaisten myyntitaidot ontuvat

Suomessa suuri huoli on nyt se, että vientikauppa ei vedä. Miltä näyttää suomalaisen viennin tila panamalaisen finanssisirkuksen keskellä asuvasta Kari Heralasta?

Prima_Panaman_kanava_Markku_Saksa

– Markkinointiin pitäisi panostaa enemmän. Vikaa pitäisi etsiä siitä, miten suomalainen kertoo tuotteistaan asiakkaalle.

– Kun suomalaiselle joku tuote on koulunumeroilla arvioiden kahdeksan arvoinen, jenkki myy samaa vehjettä jo kahdellatoista. Meissä suomalaisissa on luonteenpiirteenä turha vaatimattomuus. Suomalaisen vaatimattomuus tulkitaan maailmalla väärin. Kun suomalainen jahkaa, että tämä tuote on melko hyvä, kuuntelija ottaa sen niin, että huonoa yritetään myydä.

Herala ehdottaa, että kun kerran suomalaiset eivät osaa itse myydä tavaroitaan, heidän pitäisi käyttää ulkomaalaisten asiantuntijoiden palveluja eikä lyödä päätään seinään.

– Tapasin chileläisen, joka kysyi mistä maasta olen. Kun kerroin olevani Suomesta, hän vastasi, että ai sieltäkö missä ovat maailman parhaat koulut, Herala kertoo.

Suomella on maailmalla vahva korkean laadun maine, niin myös Keski-Amerikassa. Koulujen Pisa-tutkimukset ovat vahvistaneet mielikuvaa.

– Tapaus ei ole yksittäinen, vaan moni paikallinen koulutettu on tietoinen Suomen korkealaatuisesta koulutusjärjestelmästä. Koulutus on tällä hetkellä valttia nopeasti kehittyvässä Panamassa, ja esimerkiksi moni meidän konttorin työntekijöistä osallistuu työpäivän jälkeen yliopistojen iltakursseille.

Työturvallisuus toiminnan painopiste

Wärtsilässä panostetaan työturvallisuuteen. Kari Herala koputtaa pöytää ja sanoo:

– Teemme määrätietoisesti töitä sen eteen että vahinkoja saadaan vältettyä.

Kohta kolmeen vuoteen Wärtsilällä ei ole Keski-Amerikassa sattunut yhtään loukkaantumiseen johtanutta työtapaturmaa.

Wärtsilän ovella on työturvallisuusmittari: sen lukema kertoo, kuinka monta päivää on eletty kuluvaa vuotta ilman henkilövahinkoja. Haastattelua tehtäessä taulussa on lukema 259.

– Meillä työhön kuuluu raskaiden esineiden nostaminen ja liikuttelu konevoimalla. Sen takia työssä pitää noudattaa erityistä varovaisuutta, Herala toteaa.

Huoltoverstas palvelee vuorokauden ympäri

Toimiston takaseinästä aukeaa ovi suureen verstaaseen.

– Meillä on täällä hyvät työkalut ja tietotaito tehdä vaativiakin huoltotöitä , Herala sanoo.

– Moottoreista toimitetaan osia huollettavaksi verstaallemme, mutta teemme usein myös huollot asiakkaan voimalaitoksella tai laivassa.

Saksalaisen konttilaivan koneen osia on saapunut verstaalle ja ovat juuri huoltotyön alla. Laivan koneet ovat ison linja-auton kokoisia, ja kaikkein suurimpia niistä voi jopa verrata kolmikerroksisen talon mittoihin.

Wärtsilä toimii huollossa niin sanotun 24/7 -periaatteen mukaisesti. – Tämä tarkoittaa sitä että asiakkaat saavat meiltä palvelua vuorokauden ympäri, kaikkina viikonpäivinä.

Jättimäisiä hankkeita

Panaman riemukasta talouskasvua ruokkivat valtavat investoinnit, mutta niiden kääntöpuolena on kasvava velka. Kallein investointi on Panaman kanavan laajennus, joka on myöhässä, mutta valmista pitäisi olla vuonna 2015. Projektin hinta oli alussa 6,2 miljardia dollaria, mutta lopullista hintaa ei tiedä kukaan.

Espanjalaiset, joiden piti olla rutiköyhiä, urakoivat sekä kanavan laajennusta että toista kallista projektia, Panaman metroa. Metro nielee alkuperäisen suunnitelman mukaan 1,8 miljardia dollaria. Myös lentokenttiä laajennetaan ja uusia rakennetaan.

Minera Panaman kaivosyhtiöllä on jättiläismäinen kuparin avokaivoshanke, mutta työt keskeytyivät alkuperäiskansojen vastustukseen. Kaivostoiminta tuhoaisi paikallisten intiaaniheimojen elinolosuhteet. Aika näyttää, kumpi painaa hallituksen vaa’assa enemmän, intiaanit vai kupari.

Panaman taxfree-kauppa on suurinta Hongkongin jälkeen. Se vetää magneetin tavoin eteläamerikkalaisia asiakkaita. Panama on imenyt naapurivaltioista investointivaroja. Varsinkin Venezuelan rikkaat ovat siirtäneet rahojaan Panamaan ja tulleet itse perässä.

Rahavaltio Panaman kulttuurista kertoo se, että maassa ei ole yhtään ainutta julkista kirjastoa. Niitä on vain yliopistoilla.

Suuren luokan talouskokeilu

Panama Citystä saa vaikutelman, että kaupunki on suunniteltu pelkästään rikkaille, mutta sisäkortteleissa heti pilvenpiirtäjien takaa alkaa köyhien kaupunki. Näitä kahta Panamaa yhdistää raha. Molemmissa – sekä rikkaiden että köyhien Panamassa – puhutaan vain rahasta tai sen puutteesta.

Panama oli oikea banaanivaltio vielä 14 vuotta sitten, jolloin amerikkalaiset joukot lähtivät ja luovuttivat Panaman kanavan panamalaisille. Tämä tapahtui joulukuussa 1999. Silloin oli kulunut tasan 120 vuotta siitä, kun kanavaa alettiin rakentaa.

Panamalaiset päättivät perustaa uudenaikaisen kauppavaltion, joka keskittyy rahan tekemiseen. Maata johtaa presidenttinä suuren supermarketketjun Super 99:n omistaja Ricarado Martinelli, joka sai koulutuksensa ala-astetta myöten Yhdysvalloissa.

Martinelli on vetänyt mutkat suoriksi ja johtaa maataan kuin kaupallista yritystä. Panama on muuttunut presidentti Martinellin aikana suuren luokan talouskokeiluksi.
Martinellin valtakausi alkaa olla lopuillaan. Seuraava presidentti valitaan ensi toukokuussa. Uuden presidentin uskotaan jatkavan samalla linjalla kuin Martinelli.

Epäilijöiden mielestä Panamassa on syntymässä valtaisa kupla, joka puhkeaa jonain päivänä, kun ulkomainen velka kasvaa mahdottomaksi.
Panamalla ei ole lainkaan keskuspankkia, vaan rahapolitiikasta päättävät hallitus ja suuryritykset keskenään. Pankkikontrollin sanotaan parantuneen viime aikoina. Panama on päässyt pois mustalta listalta eli niiden maiden joukosta, joiden pankkijärjestelmä pesee huumerahaa.

Kanava laajenee

Nykyisellään Panaman kanavasta mahtuvat niin sanotut Panamax-alukset, jotka kuljettavat noin 4000-4500 konttia. Laajennuksen jälkeen kanavan läpi pääsevät jättiläislaivat, joiden konttimäärä on yli kolminkertainen eli 13 000. Joku on laskenut, että konttimäärä tarkoittaa miljoonaa isoa taulutelevisiota.

Panaman kanava on rahasampo, sillä ison laivan läpiajo saattaa maksaa yli 100 000 – 200 000 euroa. Panamalaiset ovat nostaneet roimasti maksuja viime vuosina.

Panamalaisten lähtökohta on se, että kanava ei ole merenkulkijan sosiaalinen oikeus, vaan siitä pitää maksaa. Panamalaiset pitävät hinnan hieman halvempana kuin mitä laivayhtiöt joutuisivat maksamaan ajassa ja polttoaineessa Etelä-Amerikan kärjen Cap Hornin kautta kiertäessään.

Suuret lisätulot odottavat Panamaa, kun LNG-kaasutankkerit pääsevät laajennetun kanavan läpi Yhdysvalloista suoraan Tyynelle merelle.

Kanavan laajennus on tärkeä osa amerikkalaista liuskekaasuvallankumousta. Suuret LNG-tankkerit mahtuvat uudistetun kanavan läpi ja pitävät kaasun hinnan hyvin kilpailukykyisenä Venäjän kaasuun nähden.

Teksti ja kuvat: Markku Saksa

Kommentit

Kommentoi