Terveiset Norjasta: Raha ei takaa koulutuksen onnistumista
Suomi kamppailee niukkenevien koulutusvoimavarojen kanssa. Julkista rahaa on kuluvalla hallituskaudella käytössä noin puoli miljardia vähemmän kuin mitä vielä muutama vuosi sitten ennakoitiin. Norjassa on toisin.
Öljyn ansiosta esimerkiksi kansantuote asukasta kohti on Suomeen verrattuna kaksinkertainen.
Koulutukseen käytetään prosentteina kansantuotteesta saman verran kuin Suomessa, ja koulutusbudjettia on leikkausten sijasta hallituksen toimesta nostettu.
-On parempi omistaa tietoja ja taitoja kuin kultaa, sanoi kuitenkin Norjan pääministeri Erna Sohlberg NHO:n, ”Norjan elinkeinoelämän keskusliiton” vuosikonferenssissa Oslossa tänään 8.1.2014.
EK:sta tähän vuotuiseen suurkonferenssiin osallistui koulutuspolitiikan asiantuntija Marita Aho.
-Rahoituksen sijasta norjalaisia huolettaa, miten pitää nuorten oppimismotivaatio korkealla.
Miksi oppia uutta, kun tulevaisuus tuntuu turvatulta? Miksi valmistua, kun tienaamisen makuun pääsee kesken koulunkin?
Norjan osaamistaso näyttää kansainvälisten vertailujen valossa laskevan. Aikuiset menestyvät OECD:n vertailussa loistavasti, nuoret jäävät PISA-tutkimuksessa kauas kansainvälisestä kärjestä.
Äskettäin julkaistiin kiinnostava juttu Norjasta otsikolla ”Norjan öljytty vauraus” (HS 28.12.2013).
-Luin artikkelin huolellisesti, koska olin ilmoittautunut NHO:n vuosikonferenssiin. Konferenssin teemoina olivat oppiminen ja osaaminen, kertoo Marita Aho.
NHO:n konferenssi on tärkeimpiä yhteiskunnallisen keskustelun tapahtumia maassa. Sitä kunnioittivat läsnäolollaan mm kruununprinssi Haakon ja kruununprinsessa Mette Marit. Puhujajoukossa oli luonnollisesti Norjan poliittista kärkeä.
Osaaminen ja oppiminen oli valittu vuoden 2014 teemaksi siksi, että NHO:n puheenjohtaja Tore Ulstein vakuutti avauspuheessaan niiden olevan Norjan elinkeinoelämän kaikkein tärkeimpiä menestystekijöitä. NHO edustaa rahoitusalaa lukuunottamatta kaikkia toimialoja ja sillä on 20 000 jäsentä.
-Kyllä asenteiden ja oppimiseen iloa ja motivaatiota lisäävien työtapojen kehittäminen koulutuksessa on tärkeää myös tilanteessa, jossa rahaa ei ole liian paljon vaan, jos ei nyt ainakaan vielä liian vähän, vähemmän kuin ennen, sanoo Suomi mielessään Marita Aho.
-Itse asiassa esimerkiksi korkeakoulutuksessa on välttämätöntä pohtia, mihin henkilökohtainen ohjaus ja opetus suunnataan ja mitä opitaan verkon kautta. Se voi olla oppijankin näkökulmasta paljon antoisampaa kuin perinteinen opetus. Oppilaitostasolla on syytä keskittää voimia ja vähentää päällekkäisyyksiä. Vähän harvemmallakin verkostolla voi päästä hyviin oppimistuloksiin.
Lue lisää konferenssista: www.nho.no
Kuva: Tomas Griger /123rf.com
